pääsivu | ennen armeijaa | propaganda | mihin tehtävään | omat varusteet | muu vaivan/vastuun välttäminen | huumoria intissä | osta kestopinkka

Palvelustehtävän valinnan tärkeys

Kaikkien alokasaikana opetetaan samat asiat, mutta sen jälkeen erikoistutaan erilaisiin tehtäviin. Tässä luetellaan hyviä ja huonoja puolia eräistä mahdollisista vaihtoehdoista. Palvelustehtävät vaihtelevat tietysti aselajin ja palveluspaikan mukaan. Palvelusaikavaihtoehdot, riippuen tehtävästä, ovat 180, 270, 330 ja 362 vuorokautta. Yksikkösi (siis komppaniasi/patterisi) päällikölle puhumalla voit vaikuttaa tulevan tehtäväsi laatuun.

Jos vaikutat esimiesten mielestä fiksulta ja hyväkuntoiselta edes suhteellisesti, sinut laitetaan AUKiin suurella todennäköisyydellä, halusit tai et! Siinä tilanteessa palvelusaikasi on 362 ja tulet kuulumaan: alipäällystöön (jos jäät aliupseeriksi) ja päällystöön (jos etenet vielä RUKiin). Miehistö tarkoittaa niitä, jotka eivät mene AUKiin/RUKiin, kohoavat korkeintaan korpraaleiksi varusmiesaikana, pääsevät joskus helpoimpiin hommiin ja selviävät usein 180 vuorokaudella.

Miehistö 180-362 vrk

tykkimies/ohjusmies (ilmatorjunta) - tämän sivun tekijät olivat pikkuohjus- (olkapääohjus) -puolella. Se ei ollut niin rankkaa kuin oli peloteltu, mutta suhteellisen rankkaa kuitenkin. Eräs sivustomme lukija kertoi, että tykkipuoli olisi selvästi kevyempi kuin pikkuohjuspuoli. Tykki liikkuu ajoneuvolla, ja lihasvoimin sitä siirretään muutama metri asemiin. Joskus on kyllä harjoituksia, joissa tykkiä siirretään esim. kilometri tykkimiesten työntämänä. Kokonaisuutena ohjuspuoli on raskaampi. Huom! "Isoista" ohjuksista eli Crotalesta ja BUKista meillä ei ole kokemusta, mutta ne lienevät melko helppoja hommia fyysisesti... Mainitaan vielä, että pikkuohjusjampat tekevät ruokansa metsässä itse Trangia-keittimellä (kuten sissit), ja tykkipuolella saa valmista soosia spadeilta. 180 vrk.

tykkimies (kenttätykistö), jääkäri, pioneeri, viestimies, lentosotamies, matruusi - muiden aselajien "perusmiehet". Nakkia pukkaa varmaan keskimäärin saman verran kuin ilmatorjunnassakin tykäreille. Jalkaväessä ainakin raskassinkomies ja sissi ovat hajotushommia. Nämä eivät välttämättä ole kaikkein ovelimman pelimiehen tehtäviä, vaikka näissä selviää yleensä 180 vuorokaudella. Lue eteenpäin...

kirjuri - ns. herranvirka. Ole B-mies ja ole älykäs (no ainakin älykkäämpi kuin ne muut B-miehet), pääset helposti kirjuriksi. Istut toimistossa ja naputat tietokonetta. Ei pitäisi pahemmin leireillä kärsiä. Jos joutuu leirille, parakkimajoitus todennäköinen (muut nukkuvat teltassa). A-miehelläkin chancea kirjuriksi, jos käy tuuri. 180 vrk.

esikuntalähetti - toinen helppo, ah niin helppo tehtävä. Ole B-mies tai muuten vaan ovela. Esikuntalähetit pyörittävät postittamoa ja huolehtivat esikunnan vastaanotosta ja joistakin rutiiniasioista, kuten puhelimeen vastaaminen. Jossain paikoissa voi joillakin esikuntaläheteillä olla B-ajolupa. 180 vrk.

VMTK-apumies - isoissa varuskunnissa myös 6 kk palvelevista otetaan VMTK:hon (Varusmiestoimikuntaan) apumiehiä, jotka vastaavat esim. musiikkitoiminnasta ja muista pienemmistä tehtävistä, koska hommaa on oikeasti paljon. 180 vrk.

ampumaradan vartija - kuulemma ainakin Kajaanissa ja ehkä muissakin suurissa varuskunnissa mahdollinen tehtävä, jossa ei tarvitse käytännössä tehdä yhtään mitään. Joku häiskä sai itsensä keploteltua tähän hommaan, kun meinasi joutua johonkin oikeaan tehtävään. 180 vrk.

lääkintämies - 270 vrk, helppo duuni. Pohjois-Suomessa pitää käydä ensin hajoamassa Sodankylässä lääkintämieheksikoulutusaikana (etelässä jossain muualla), mutta sen jälkeen aika kuluukin leppoisasti päivystäessä varuskuntasairaalaa ja katsoessa vaikka TV:tä siinä potilaiden kuumeenmittaamisen ohessa. Särmällä miehellä hyvät mahdollisuudet korpraaliksi ylenemiseen, lääkintämiehiksi tulee monesti niin spurgua porukkaa että hyvä lämäri erottuu joukosta. Sitä voi sitten yletä vaikka alikersantiksi reservissä, kyllä, ilman AUKia.

sotilaspoliisi - 270 vrk. Ei huonokuntoisille eikä tappelua inhoaville. Pitää olla karski ja ku**päisyys tuntuu myös olevan etu. Emme suosittele tätä hommaa vaivatonta inttiaikaa haluaville. Vartiointia tulee olemaan paljon ja ainakin Rovaniemen spollet (ja SPOL-alikit) valittivat 6-7 viikon kiinnioloputkia!

kuski - virallinen termi taitaa olla sen-ja-sen-ajoneuvon kuljettaja. 180 vrk:n "gonakuski" ajelee jotain kuorma-autoja leirillä ja juo vaikka kahvia kun jääkärit yms. tetsailee pitkin metsää. 362 vrk:n kuskit saavat yleensä/usein rekkakortin, joka kelpaa siviilissäkin, ja tämä siis ilmaiseksi! Ei paha, varsinkin kun homma ei liene sieltä raskaimmasta päästä. Siviilissä hankittu BC-luokan ajokortti helpottaa kuskiksi pääsyä. Joidenkin erikoisajoneuvojen, kuten telakuorma-autojen kuskit saattavat joutua toimimaan osana jotain ryhmää ja tekevät muutakin kuin ajavat ja laiskottelevat.

"diplomitykkimies, dipl.jääkäri" jne... - jos olet 362 vrk:n erikoishommassa ja munaat tosi pahasti, saatat joutua pois siitä helposta hommasta ja sitten ryynäätkin pitkin metsiä tavallisena sotamiehenä! 362 vuorokauden ajan. Vähänkö Rovaniemelläkin yks kuski hajosi kun ajoi 140 km/h armeijan autolla julkisella tiellä 80 km/h rajoituksen alueella, jäi kiinni siitä ja... sitten loppuaika palveluksesta menikin jynssätessä jotain Sergei-tykkiä jossain pensaikossa.

spade - mikä tämän tehtävän oikea nimi on? Keittäjä? Spadeiksi niitä kuitenkin sanotaan. Tekevät ruokaa leireillä ja muutenkin hoitavat huoltohommia. Ei taistelua, mutta joutuvat joillakin leireillä heräämään aikaisin ja viettämään koko päivän hämmentäen jotain pottukuutioita. Joutuu ahkeroimaankin, luultavasti paljon leirejä. 180 vrk luultavasti.

aseseppä - 180 vrk, ei kuulemma tarvitse osata mitään, paitsi että mekaanisen alan amis-tutkinto helpottaa tehtävään pääsyä. Koulutusjakso jossain Keski-Suomessa? No senkään aikana ei tarvitse osata mitään.

kartanpiirtäjä - Espoossa on kuulemma joku topografinen keskus tai sellainen, johon voi päästä jos on maanmittaaja, topografi jne...

sotilassoittaja, lennokin lennättäjä... - katso ennen armeijaa -sivulta kohtaa, jossa kerrotaan hyödyllisistä harrastuksista ja niiden vaikutuksesta palvelustehtävään.

Ruotuväki-lehden tekijäksi - tämä on iisiä hommaa! Mutta eipäs ole iisiä päästä sinne. Lehden toimittajaksi Helsinkiin on kauhean paljon pyrkijöitä ympäri Suomen. Meidän P-kauden tuvasta yksi tyyppi pääsi sinne, koska teki kaikkien aikojen peliliikkeen: hän haki LEVIKKISIHTEERIN toimeen, eikä toimittajan! Toimittajaksi oli tietysti satoja hakijoita, mutta tuollaiseen oudosti nimettyyn tehtävään vain muutama. Ottakaa oppia.

aseeton palvelus - niinpä, sellainenkin on olemassa. Eri asia kuin siviilipalvelus! 330 vrk eikä tarvitse rassata pyssyjä. Pitää luultavasti mainita kutsunnoissa, jos haluaa aseettomaan. Aseeton mies toimii armeijassa esim. kirjurina tai lääkintämiehenä.

Päällystö ja alipäällystö 362 vrk

alikersantti, ryhmänjohtaja - AUK eli AliUpseeriKoulu kestää nelisen kuukautta ja sitten paimennetaan alokkaita 2 kuukautta ja sitten vielä 4 kk omaa ryhmää pitkin metsiä. Melkoinen nakkikone oikeastaan. Vastuussa ties mistä. Mutta menettelee se tämäkin, on kuitenkin KSE:tä = Koulutuksen Suomaa Etua. AUKissa pelotellaan kauheasti vastuusta ja auotaan päätä jos ei joku iltavahvuuslaskenta suju. Oikeasti sillä ei ole niin suurta väliä.
Ai niin! Alikessut (ja aliupseerioppilaat) hoitavat päivystyksen yksiköissä, ja se voi stressata ihan mukavasti kun koko päivä paria taukoa lukuunottamatta pitää kököttää jossain päivystäjän pöydällä ja olla koko ajan selvillä pyssyistä, miehistä ja vastuussa kaikesta mahdollisesta. Kyllä siihenkin ajan myötä tottuu (ja oppii lukemaan sarjiksia niin, etteivät esimiehet näe).

alikersantti, joukkueen/jaoksen varajohtaja - senkun ötväilet jossain mukana ja teet jotain spesiaalinakkeja kuten huoltoa. Ainakin pienten it-ohjusten koulutussuunnassa yllättävän helppo homma, vaikka ensin peloteltiin ties millä yksinäisillä hiihtoreissuilla vihollisen tuntumassa. Ei pelkkää laiskottelua, muttei toisaalta myöskään veri päässä tetsaamista.

aliupseerien erikoistehtävät - erikois-AUKeissa koulutetaan miehiä joidenkin erikoisalojen alikessuiksi. Erikois-AUKit sijaitsevat usein jossain muulla kuin varuskunta, josta haet spesiaali-AUKiin. Hakeminen tapahtuu luultavasti P-kaudella tai viimeistään AUKin ykkösvaiheen aikana varsinaisessa AUK-varuskunnassasi.
Kuulemma erittäin rento paikka on "moto-AUK", jossa tehdään kuljetuspuolen alikessuja, vähän niinku kuskeja mutta alikersantteja. Lääkintä-AUK sijaitsee Lahdessa ja siellä on keskirentoa, ja ainakin valmis lääkintäaliupseeri nauttii kohtuullisen suurta KSE:tä varuskunnassa. Joutuu paimentamaan tyhmiä lämäreitä, mutta huomaa tetsauksen vähyys. Aseseppäaliupseeriksi pitää olla joku koneenrassauskoulutus siviilistä, mutta hommassa ei sitten tarvitse juuri riehua. "Spade-AUKissa" eli talous-AUKissa koulutetaan huollon alikessuja, siis tosi osaavia spadeja. Sanovat, että rento paikka, eikä ne valmiinkaan spade-alikin hommat mitään vaikeita taida olla.
Toimisto-AU:lla on monesti paljon lomia, mutta P-kauden jälkeen alkaa ne hommat, joihin on varsinaisesti koulutettu AUKissa. Toimisto-AU ei ole siis sellainen "oikea" erikoiskoulutus kuten joku lääkintä-AU, mutta hoitaapa tsto-alik kuitenkin "ylikirjurin" virkaa yksikössä. Myös joku radioalikersantin tehtävä jossain Kajaanissa yms. isoissa varuskunnissa kuulemma rulettaa: ei mitään ryhmää vastuulla, ei vaikeita hommia, mutta kuitenkin kaikki aliupseeriuden edut...
Ainakin joissain yksiköissä joissakin varuskunnissa erikoisaliupseerit eivät päivystä, merkittävä helpotus! Kaiken kaikkiaan erikoisaliupseereilla ei usein ole samaa vastuun ja kiireen aiheuttamaa stressiä kuin "tavallisilla" aselajin mukaisilla alikeilla voi olla. Erikois-AU:t sitä paitsi majoittuvat usein jossain "Huoltokomppaniassa" tai "Esikuntapatterissa", eli yksikössä jonka varusmiehet ovat kaikki jotain kuskeja, lääkintämiehiä jne... ja kuri sen mukaista, eli löysää. Huutaminen ja taaksepoistuminen liittyvät enemmän niihin tavallisiin yksiköihin.

VMTK-mies - aktiivinen sivustomme lukija, Rovaniemellä palvellut VMTK-aliupseeri, kertoi VMTK-hommista: VMTK-virkaa hoitava henkilö on Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja. Hänen pitää olla aina aliupseeri ja hänet valitsee komentaja oman hakemuksen ja äänestyksen perusteella. Kyseisellä henkilöllä on velvoitteena mm. pitää Varusmiestoimikunnan kokous joka kuukausi, tehdä siitä pöytäkirjat ja käydä esittelemässä se komentajalle. (Toimikuntaan kuuluu jokaisesta yksiköstä varusmies ja sen lisäksi esikunnasta yhdysupseeri, joka osallistuu kokouksiin; myös sosiaalikuraattori käy kokouksissa.) Sen lisäksi hän vastaa varusmiehille järjestettävistä tapahtumista yhdessä sotilaskodin ja muiden instituutioiden kanssa. Ainakin Kajaanissa VMTK-aliupseeri on kuulemma varsin iso homma, joka vie kaiken ajan (toisin sanoen, ei ollenkaan varsinaista sotimista!).

kokelas, joukkueen/jaoksen johtaja - koulutetaan RUKissa, ReserviUpseeriKoulussa. RUK sijaitsee Haminassa ja sieltä ei saa edes Oulun korkeudelle MAPia (matka-ajan pidennys lomille lähdettäessä), joten 2 päivän viikonloppuvapaa kutistuu yhdeksi päiväksi matkojen takia, jos asut sopivan pohjoisessa! RUKissa opetetaan kaikenlaisia korkean sotilastieteen juttuja ja kuntoa vaatii jatkuva tetsaus. Kirkkojärven marssiin kuulemma hajoaa erittäin helposti. RUKiin lähtijät julkistetaan AUKin puolivälissä.
Pioneeri-RUK on kaikkien juttujen mukaan aivan uskomaton paikka. Kurin kovuus ylittää siellä kaikki muut aselajit, kuuntelepa niitä juttuja inttikavereilta, tässä ei tila riitä pelotteluun. Ilmatorjunta-RUK on rennoimmasta päästä. Sissi-RUK lienee rankka ja sotilaspoliisi-RUK taitaa olla siellä samassa. Muutkin aselajit ovat varmasti vaativia Haminassa. Mutta niinhän se pitääkin tulevilla upseereilla... KSE:tä valmiilla koksulla sitten on jonkun verran. Eivät ainakaan päivystä. Alokkaat kyykkyyn jne.

kokelaslääkäri - jos olet valmis siviilissä koulutettu lääkäri tai hammaslääkäri, joudut tahdostasi riippumatta varmaankin tähän tehtävään. Hoitelet sairaita varuskuntasairaalassa. Ei paha homma, eihän tohtoria pistetä taistelemaan? Edes sodassa, kun haavoittuneita tulee liukuhihnalla. Lääkintä-RUKin käytyäsi olet kokelas ja reservissä vänrikki, ja tämä siis ilman tavallisen RUKin sairasta rääkkiä, ainakin mitä kuulopuheista on päätelty.

Jälki-RUKin edut ja haitat

Sivut tekijät suunnittelivat tätä otsikon mukaista "peliliikettä" AUKin aikana, mutta eivät sitä onneksi toteuttaneet. Palveluksen aikana voi siis hakea RUKkiin, vaikka ei olisi sinne AUKin ensimmäisen jakson jälkeen päässytkään. Itse otaksuimme, että RUKin käymällä olisi välttynyt johtajakauden kauheuksilta ja "oikealta" vastuulta, saanut ruktoriteettia ja vieläpä RUKin ristin, jonka olisi voinut kiikuttaa lähimpään panttilainaamoon. Ikävää tässä olisi ollut se, että RUK ei ole palveluspaikoista helpoimpia yleisen särmäyksen ja kuuluisien Kirkkojärven marssien ym. kauheuksien vuoksi. Pohjoisesta asuinpaikastamme huolimatta emme olisi saaneet matka-ajan pidennystä eli MAPpia, joten esimerkiksi kahden päivän viikonloppuloma olisi supistunut käytännössä yhteen, kuten jo toisessa kohdassa oli mainittu.
Mikä pahinta, palvelusaika olisi venynyt puolitoista kuukautta, jonka olisimme käyttäneet tetsaillen vihoviimeisillä hajotusleireillä samaan aikaan kun muut olisivat olleet nauttimassa reservin auringosta.

Santsauksen edut ja haitat

Monet halajavat AUKkiin santsareiksi eli apukouluttajiksi, koska se mielletään helpommaksi kuin paimentaa miehistöä koko johtajakausi. Asia ei liene kuitenkaan aivan näin yksinkertainen, sillä AUKin santsarina voi hajota siinä missä muuallakin. Tästä pitävät huolen fanaattiset ja intoilevat kouluttajat, jotka pitävät tiukilla oppilasparkojen lisäksi myös santsari-alikessuja. Lisäksi nenäkkäät oppilaat saattavat aiheuttaa päänvaivaa, puhumattakaan naisvarusmiehistä, jotka monesti päätyvät aukin oppilaiksi.
Tosin siinä vaiheessa, kun oppilaat osaavat paimentaa toisiaan, santsarinkin elämä saattaa olla jo varsin helppoa. Huom! Voipi olla aika vähäistä tuo päivystys santsarilla, wink wink, oppilaat harjoittelevat päivystystä...