Keskiajan katsotaan Suomen alueella päättyneen vuonna 1520, jolloin Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle. Yksi Kustaa Vaasan tekemistä uudistuksista oli luterilaisuuden asettaminen Ruotsin valtakunnan viralliseksi uskoksi. Tämän jälkeen kruunu takavarikoi suurimman osan kirkon varsin mittavaa omaisuutta. Kirkon valta Ruotsissa väheni ja ajattelutavatkin muuttuivat.
Yleiseurooppalaisia keskiajan rajoja ei ole, vaan rajat vaihtelevat alueellisesti. Joskus keskiajan katsotaan alkaneen niinkin aikaisin kuin 395, jolloin kirkko jakautui kahtia, roomalaiskatoliseksi ja kreikkalaiskatoliseksi kirkoksi. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta hyvä keskiajan alkuvuosi voisi olla myös 800, jolloin Kaarle Suuri kruunattiin Rooman keisariksi. Keskiajan päättyminenkin vaihtelee - usein mainitaan vuosiluvut 1453, jolloin turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin, ja 1517, jolloin Martin Luther julkaisi teesinsä Wittenbergissä.
Keskiajan yhteiskunta oli kerrostunut, ylimpänä oli tietysti kuningas ja kuninkaan alapuolella aatelisto, jonka osa myös kuningassuku oli. Aatelistoon verrattava luokka oli papisto, mutta se oli enemmänkin paaville kuin kuninkaalle alamainen ja siten osittain luokkajaon ulkopuolella. Kauppiaat ja käsityöläiset - jotka yleensä asuivat ja työskentelivät kaupungeissä - muodostivat porvariston. Viimeisenä luokkana olivat maataloutta harjoittavat talonpojat, joiden asema vaihteli suurestikin: oli rikkaita, lähes aatelisten tasoisia suurtilallisia ja toisaalta rutiköyhiä maaorjia, ja silti he kuuluivat samaan yhteiskuntaluokkaan. Yhteiskuntaluokka oli periytyvä, joskin yhteiskuntaluokasta toiseen saattoi siirtyä esimerkiksi avioliiton kautta tai ryhtymällä papiksi - viimeksi mainittu mahdollisuus oli avoinna vain miehille. Joskus saattoi kuningas luovuttaa läänitysoikeuden myös ansioituneelle alamaiselleen, joka yleensä oli rikas talollinen.
Kaupankäynti ja usein käsityön harjoittaminenkin oli keskiajalla rajoitettu pelkästään kaupunkeihin. Kaupungeissa käytiin kauppaa paitsi paikallisesti, myös kansainvälisesti: Suomen alueelle tuotiin erilaisia tuotteita suolasta ja puuveistoksista verkaan ja viiniin ja alueelta vietiin mm. tervaa ja turkiksia. Suomen alueella oli keskiajalla kuusi kaupunkia, joista tärkein oli vuonna 1229 perustettu Turku. Kaupungeilla oli useimmiten oma itsehallintoelimensä eli raati, jonka jäseniä olivat tehtävään valitut ja arvostetut porvariston jäsenet.
Suomen keskiaikaiset linnat pystytettiin kruunun hallinto- ja puolustustukikohdiksi tärkeille paikoille. Joidenkin linnojen ympärille syntyi taaja asutus linnan vaikutuksesta, jotkut, kuten Turun linna, rakennettiin nimenomaan strategisesti tärkeän kaupungin takia. Varsinaisia aatelislinnoja ei Suomen alueelle keskiajalla syntynyt.
Kirkko oli myös tärkein tieteen ja taiteen rahoittaja - valtaosa keskiajalta säilyneestä kuvataiteesta ja musiikista on kirkollista. Näyttävimpiä keskiajan taiteen esimerkkejä Suomessa ovat seinämaalauksin koristellut keskiaikaiset kivikirkot, joiden maalarit olivat yleensä saaneet oppinsa ulkomailla. Pyhimysten alttareita koristavat puuveistokset olivat yleensä ulkomailta tuotuja, usein saksalaista tai balttilaista alkuperää, mutta myös paikallisia mestareita oli.
Aikakauden tärkein oppisuunta oli skolastiikka, joka pyrki osoittamaan tieteellisen tiedon ja kirkon opin yhtenäisyyden. Tutkimus ja tiede tapahtuivat kirkon piirissä ja kirkon ehdoilla - tutkimustulosten oli vastattava kirkon oppia. Auktoriteettiasemassa olevia tekstejä olivat paitsi kirkolliset tekstit, myös monet antiikin Kreikan tekstit, kuten Aristoteleen teokset. Suurin osa tiedemiehistä oli samalla myös kirkonmiehiä, ja merkittävää työtä tehtiin myös luostareissa, joissa kopioituina ovat mm. monet arabialaiset tekstit säilyneet meidän päiviimme saakka. Myös koululaitos oli kirkon ylläpitämä, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli kouluttaa pappeja. Aikakauden tieteen kielenä oli latina, joskin oppineen miehen oli syytä osata myös kreikkaa. Kirjat olivat kalliita, sillä ne kopioitiin käsin, joten ulkoaopettelu oli tärkeä opiskelun muoto. Ensimmäiset yliopistot, kuten Oxfordin yliopisto, perustettiin jo 1100-luvulla. Keskieurooppalaisissa yliopistoissa käytiin myös Suomen alueelta oppia hakemassa.
Keskiaikainen pukeutuminen
Keskiajalla kangas oli arvokasta, sillä kankaanvalmistukseen sisältyi lukuisia työvaiheita, jotka kaikki piti suorittaa käsityönä. Arvokkaimmat tekstiilit, kuten silkki, sametti ja brokadi tuotiin Euroopan ulkopuolelta, Kiinasta, islamilaisesta maailmasta ja Bysantista. Keskeisimpiä pukumateriaaleja olivat kuitenkin villa, nahka, turkikset ja pellava, joista lähes kaikkia voitiin tuottaa omavaraisesti varsinkin maaseudulla. Lampaat kasvatettiin itse, taloilla oli pellavapeltonsa, ja talouden naiset kehräsivät lankaa, värjäsivät, kutoivat kangasta ja valmistivat puvut. Jo kolmi-neli-vuotiaat tytöt opettelivat kehräystä värttinällä. Kaupungeissa toimi myös kankureita, ompelijoita ja värjäreitä, joiden ammattitaitoon saattoi luottaa vaatetusasioissa.
Varsinkin keskiajan alkuvuosisatoina jokainen kangaspala oli arvokas ja vaatteet pyrittiin tekemään kangasta säästäen. Rahvaan työpuvut voitiin tehdä lukuisista kankaan jämäpaloista ja vaatteita paikattiin huolellisesti jotta niiden käyttöikä pitenisi. Juhlapuvut olivat arvokasta omaisuutta, jotka siirtyivät perintönä sukupolvesta toiseen. Vaatetus ei kuitenkaan ollut välttämättä harmaata ja yksitotista, vaan myös rahvaan keskuudessa värjättiin kankaita tai valkaistiin kirkkaiksi ja koristettiin kirjonnoin ja nauhoin.
Aateliston keskuudessa vaatetus oli luonnollisesti komeampaa, sillä rikkaat myös osoittivat rikkauttaan vaatteiden avulla. Aateliston vaatteita eivät myöskään valmistaneet talouden naiset itse, vaan ne teetettiin taitavimmilla ompelijoilla. Pukuihin käytettiin myös arvokasta silkkiä ja samettia ja juhlapuvut saatettiin koristaa jalokivin, helmin ja kultalangoin, jolloin yksi asukokonaisuus saattoi olla hyvinkin kallis.
Aateliston naiset eivät kuitenkaan istuneet tyhjin käsin, vaan ompelivat seinä- ja alttarivaatteita, gobeliineja, viirejä ja muita komeita koruompeluksia, joilla sitten joko koristettiin omaa kartanoa tai jotka lahjoitettiin esimerkiksi kirkkoihin.
Vaatetusmuoti vaihteli melko laajasti alueittain ja keskiajan kuluessa. Perussääntönä voidaan kuitenkin pitää, että koko keskiajan naisten asu oli pitkähelmainen ja -hihainen, vaikka puvun tiukkuus, leikkaus ja lisäkkeet saattoivat vaihdella paljonkin. Keskiajan alussa miesten vaatetus muistutti paljolti naisten vaatetusta - päällystunikan helma saattoi olla lyhyempi ja sukat pitemmät, mutta perustavanlaatuisia eroja ei ollut, ja myös miehet pitivät pitkähelmaista mekkomaista tunikaa. Päällysvaatteena kummallakin sukupuolella oli pitkä viitta ja huppu. Keskiajan kuluessa keksittiin kuitenkin nykymalliset housut, joiden yhtenä muotona oli kireä sukkahousumainen vaate. Keskiajan loppua kohden ja renessanssiajan alkaessa miesten ja naisten muoti eriytyivät kuitenkin kauemmas toisistaan.
Teemme myös tanssi-, näytelmä- ja turnajaisesityksiä esitettäviksi erilaisissa tapahtumissa. Olemme olleet mukana lähes kaikissa Suomen alueella järjestettävissä keskiaikatapahtumissa Turun ja Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoista ja Säräisniemen Keskiaikapäivästä Kemin lumilinnassa järjestettyihin turnajaisiin ja Helsingin Keskiaikafestivaaleihin. Emme kuitenkaan ole varsinainen esiintyjäryhmä, vaan ensisijaisena toiveenamme on saada lisää uusia ja innokkaita jäseniä mukaan toimintaamme esiintymistemme avulla.
Syksyksi 1999 olemme suunnitelleet mm. keskiaikaisen ruoan kokkausiltaa, miekkataisteluharjoituksia, käsityöpiirejä, joissa käsitellään kirjontaa ja lautanauhanpunontaa sekä sienivärjäystä, yrttiliköörin ja maustesiman valmistusta, matkaa Ruotsin Luulajassa pidettäville keskiaikajuhlille sekä videoiltaa, jossa on tarkoitus katsoa erilaisia keskiaikaan sijoitettuja elokuvia. Erilaisia tapahtumia ja teemailtoja järjestetään jäsenten kiinnostuksen ja innostuksen perusteella. Olet lämpimästi tervetullut toimintaamme mukaan!
[Etusivu]
[Minä...]
[Curriculum Vitae]
[Biseksuaalisuus]
[Keskiaikaa!]
[Valokuvat]
[Grafiikka]
[Kavereita]
[Linkkejä]
[Sisällysluettelo]
[Päivitykset]
[English Summary]