Suomalainen muinaispuku -tutkielman liitteet

Tälle sivulle olen koonnut kaikki Suomalainen muinaispuku -tutkielmaan liittyvät kuvat ja kaaviot. Kunkin kuvan tai kaavion vieressä on lyhyt selittävä teksti sekä linkki takaisin Suomalainen muinaispuku -tekstiin sille kohdalle, johon kaavio tai kuva liittyy. Itse kuvasta on linkki suurempikokoiseen kuvaan.

Takaisin Suomalainen muinaispuku -tekstiin

Kaavio 
langan kiertosuunnista

Langan kiertosuuntia on kaksi: myötäpäivään ja vastapäivään. Myötäpäivään kierrettyjä lankoja sanotaan Z-kierretyiksi, vastapäivään kierrettyjä S-kierretyiksi. Langan kiertosuunta riippuu kehräystavasta. Suomen hautalöytöjen kankaiden langat ovat useimmiten Z-kierrettyjä. Kerrattaessa kaksi tai useampi kierretty lanka liitetään yhteen vahvemmaksi langaksi. Z-kierretty lanka kertautuu itsestään S-kerratuksi ja S-kierretty Z-kerratuksi.

Tekstiililöytöjen analysointi
Kaavio kankaitten sidoksista

Yleisimmät kankaan sidostyypit myöhäisrautakaudella olivat palttina, 2/2-toimikas eli bataviatoimikas sekä murtotoimikas. Näistä bataviatoimikas oli ehdottomasti käytetyin. Bataviatoimikas erosi nykyaikana yleisimmin käytetyistä toimikkaista, esimerkiksi farkkukankaasta, monellakin tapaa. Bataviatoimikas saa toisen nimensä, 2/2-toimikkaan, siitä, että bataviatoimikkaassa kuteet pujottelevat aina kahden loimen alta, kahden yltä, kun esim. farkkukankaassa kuteet pujottelevat kahden ali, yhden yli.

Kankaankudonta
Aanua- ja hurstut-hameitten kaavat

Pystykangaspuissa voi kutoa leveitä kankaita, mutta ei kovin pitkiä, ellei kangasta pystytä rullaamaan ylhäältä. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaisia pukuja kankaista voi tehdä, jos halutaan käyttää kangas mahdollisimman taloudellisesti. Puvun osat pyrittiin tekemään valmiiksi kangaspuissa. Kuvassa peplos- eli aanua- ja hurstut-hameitten kaavat. (Ken kantaa Kalevalaa 1985, 42.)

Ompelu ja kaavat
Päällyshame
Kaarinan puvun
alushameen kaavat

Kaarinan pukuun kuuluu kaksiosainen aluspuku: yläosa on ohuempaa villakangasta kuin alaosa. Kuvassa on aluspuvun yläosan leikkuusuunnitelma, jota käyttämällä menee hyvin vähän kangasta hukkaan. Alaosa on suorakaiteen muotoinen kangaskappale, joka on poimutettu ja ommeltu yläosaan. Paksumpi alaosa oli lämpimämpi ja imi myös paremmin kuukautisverta. (Riikonen 1990.)

Alusvaatteet
Kaarinan puku
Yksinkertaisten 
paitamekkojen kaavoja

Kuvassa on erilaisia yksinkertaisia paitamekkoja suomensukuisilta kansoilta ja esihistoriallisista löydöistä. Euran puvun alusmekkoa tehtäessä tutkittiin erilaisia paitamekkomalleja, jotta olisi löydetty tarkoituksenmukaisin paitamekkomalli, jonka voi tehdä mahdollisimman paljon kangasta säästäen. Ensimmäinen mekko on suomensukuisten kansojen yleisin paitamuoto, toinen on kiilamaisilla sivukappaleilla varustettu mekko, kolmas mekko perustuu pronssikauden tammiarkkuhautal&oum;lytöihin, neljäntenä on Jyllannista löydetyn nahkamekon kaavat ja viimeisenä Euran puvun alusmekko. (Lehtosalo-Hilander 1982a.)

Ompelu ja kaavat
Alusvaatteet
Euran puvun
alushameen kaavat

Kuvassa Euran pukuun kuuluvan aluspaidan kaavat ja leikkuusuunnitelma, jota käyttäen kangasta ei mene hukkaan, sekä Euran puvun peplosmekon ja esiliinan kaavat selostuksineen. Kuvan alareunassa on kuva esiliinan pronssispiraalikoristelusta ja peplosmekon lautanauhareunuksesta. (Lehtosalo-Hilander 1984.)

Alusvaatteet
Pronssispiraalikoristelu ja nauhat
Euran puku
Pronssispiraalikoristelua

Puku tai pukukangas saatettiin koristella lautanauhoin, nyörein tai pronssispiraalein. Pronssispiraalit voitiin liittää kankaaseen kudottaessa pujottelemalla loimiin spiraaleita niin, että ne muodostivat kuvioita, tai tehdä irrallisia ornamentteja pronssispiraaleista ja ommella ne sitten kankaalle. Kuvassa kaavio viitan päätyjen pronssispiraalikoristelusta ja viitan kaava. Viittaan on ommeltu myös irrallisia, pieniä kukkamaisia pronssispiraalikoristeita kulmiin ja pitkien sivujen reunoihin. (Ken kantaa Kalevalaa 1984.)

Pronssispiraalikoristelu ja nauhat
Viitta
Hurstut-hameen
liepeen pronssikoriste

Pukukankaat pääteltiin lautanauhoin, joka toki myös koristi vaatetta. Kuvassa havainnollistus aanua-hameen lautanauhareunuksesta. Kuvassa on myös hurstut-hameen nurkan pronssispiraalikoriste. Samanlaisia nurkkakoristeita käytettiin myös esiliinoissa ja muissa vaatteissa. (Ken kantaa Kalevalaa, 1984.)

Pronssispiraalikoristelu ja nauhat
Olkasolkityyppejä

Käytetyt olkasoljet vaihtelivat ajan ja paikan mukaan. Viikinkiajalla Länsi-Suomessa olivat käytössä pyöreät kupurasoljet, joihin liittyi usein ketjulaite. Ristiretkiajalla Länsi-Suomessa pyöreiden kupurasolkien tilalle tulivat pienet hevosenkenkäsoljet, jotka saattoivat olla pronssia tai hopeaa. Ketjulaite hävisi kokonaan. Itä-Suomen naisten peploksia ei ristiretkiajalla kiinnittänyt kumpikaan länsisuomalaisista solkityypeistä, vaan käytössä olivat soikeat kupurasoljet, jotka erosivat pyöreistä paitsi muotonsa, myös ornamentiikkansa puolesta. Soikeisiin kupurasolkiin liittyi myös usein ketjulaite.

Päällyshame
Ketjunkannatinten muotoja

Pyöreisiin ja soikeisiin kupurasolkiin liittyi yleensä jonkinlainen ketjulaite. Olkasolkiin oli kiinnitetty ketjunkantajat, joiden yleisin tyyppi oli pronssista valettu, spiraalikuvioinen ketjunkantaja. Joskus, kuten Euran puvussa, ketjunkantaja saattoi olla myös taivutettua rautalankaa. Itä-Suomessa oli käytössä nauharistimäinen ketjunkantaja. Ketjunkantajia yhdistää rinnalla roikkuva pronssi- tai rautaketju.

Päällyshame
Varsinaissuomalaisen 
kaarihunnun eri rekonstruktiot

Varsinais-Suomessa oli kaarihuntu käytössä todennäköisesti jo viikinkiajalla. Päähineestä on jäänteinä useimmiten suuret, halkaisijaltaan noin sentin olevat pronssispiraalireunaputket ja niiden yhteydessä murtotoimikasta ja spiraalikoristeista lautanauhaa. Kaarihunnusta on tehty kaksi rekonstruktiota, toisen teki Tyyni Vahter 1950-luvulla ja toisen Leena Tomanterä 1980-luvulla. Tomanterän rekonstruktiossa "huntu" on tuohella kovitettu päähine. Tomanterän rekonstruktio lienee todenmukaisempi.

Päähineet

Muinaispukurekonstruktiot kuvina

Vanhat puvut

Kuva Aino-puvusta Kuva Periön puvusta Kuva Tuukkalan puvusta Kuva Muinais-Karjalan puvusta Kuva Kaukolan puvusta
Aino-puku Perniön puku Tuukkalan puku Muinais-Karjalan puku Kaukolan puku


Uudet puvut

Kuva Euran puvusta Kuva Maskun puvusta Kuva Kaarinan 
puvusta Kuva Mikkelin 
puvusta
Euran puku Maskun puku Kaarinan puku Mikkelin puku


Muita kuvia muinaispuvuista

Kuva Turun linnan museossa olevasta puvusta.

Kuva Turun linnan museossa olevasta muinaispukurekonstruktiosta - en tiedä minkä hautalöydön perusteella puku on tehty. Puku on länsisuomalainen ja viikinkinkiajalta, noin 1000-luvulta kupurasoljista ja esiliinan koristelusta päätellen. Pukuun kuuluu tummansininen alusmekko, harmaa lautanauhoin reunustettu peplos-mekko ja luonnonvalkoinen pronssikierukoin koristeltu esiliina. Ketjulaite on yksinkertainen ja koostuu kupurasolkiparista ja yhdestä ketjusta. Valkoisella lautanauhavyöllä riippuu pronssikoristeinen puukontuppi. Muita koruja ovat leveät sormukset, rannerenkaat, rinnalla oleva hevosenkenkäsolki ja helmikaulanauha, jossa on ilmeisesti kolikoita tai brakteaatteja riipuksina.
Kuva omatekoisesta muinaispuvusta. Kuva omatekoisesta muinaispuvusta.

Kuva omatekoisesta, lähinnä Euran pukuun perustuvasta muinaispuvusta. Alusmekko on oranssinpunaista puuvillaa, sen alla on toinen, valkoinen alusmekko. Lautanauhoin reunustettu peplos on vaaleansinistä villakangasta. Vihreää pellavaa olevassa esiliinassa on muutama pronssikierukkakoristelu ja sitä kiinnittää oranssinpunainen vyö, jolla roikkuu nahkainen pussi. Huntu on ohutta valkoista puuvillaa. Korulaitteistoon kuuluvat pyöreät kupurasoljet (Kalevala Korun mallistosta), niitä yhdistävä ketju sekä sivuketjut, joista vasemmanpuoleisimmassa roikkuu pieni puukko ja oikeanpuolimmaisessa puulusikka. Keskimmäinen sivuketju kiinnittyy peploksen lievettä kiinnittävään pieneen solkeen. Korustoon kuuluvat myös meripihkakaulanauha ja lasihelmistä ja kolikoista tehty kaulakoru. Rinnassa oleva musta, keltakoristeinen kolmio ei kuulu muinaispukuun - kyseessä on Keskiaikaseuran ansioituneille jäsenilleen myöntämä ansiomerkki. Puku on Lady Petronilla of Londonin tekemä ja pitämä.


Myös muualla webissä on muutama kuva muinaispuvuista. Kaarinan muinaispuvusta on kuva Kaarinan kaupungin historiasta kertovalla sivulla.
Kaarinan puvun esihistoriallisin työmenetelmin tehdyn pukuversion kuva ja Helsingin Sanomien artikkeli puvusta.
Perniön ja Tuukkalan puvuista on kuvat Saarijärven museossa vuonna 1998 pidetyn puku- ja asenäyttelyn kotisivulla.
Laura Uusitalon muinaispuku varioi Euran puvun mallia.
Anna Kirjavainen on tehnyt Steiner-koulun päättötyönään Euran puvun
Takaisin Suomalainen muinaispuku -sivulle.

[Etusivu] [Minä...] [Curriculum Vitae] [Biseksuaalisuus] [Keskiaikaa!] [Valokuvat] [Grafiikka] [Kavereita] [Linkkejä]
[Sisällysluettelo] [Päivitykset] [English Summary]

jek@iki.fi