taas on tullut aika kertoella, mitä kaikkea on Kaarnemaan pitäjässä tapahtunut sitten viimekuuleman. Viime raportissani kertoilin Sadonkorjuujuhlasta, pitäjämme tärkeimmästä vuositapahtumasta. Sadonkorjuujuhlan jälkeen emme kuitenkaan vetäytyneet ansaitulle levolle, vaan aloimme oitis suunnitella tulevia tapahtumia.
Olimme tärkeässä osassa järjestämässä ohjelmaa Säräisniemen keskiaikapäiville, jotka järjestettiin toisen kerran; myös viime vuonnahan olimme oikeastaan pääesiintyjinä Säräisniemen keskiaikapäivillä. Tänä vuonna olimme harjoitelleet ahkerasti kaksi erilaista tanssisettiä tanssittaviksi sekä dramatisoineet Marie de la Francen runoelmaan perustuvan traagisen tarinan ritari Eliducista ja hänen suuresta rakkaudestaan Guilliaduniin. Näytelmä nosti kyyneleet katsojien silmiin ja teatteriseurueemme saikin myrskyisät suosionosoitukset. Lisäksi pitäjämme järjesti Säräisniemeläisille urhoille suuret turnajaiset, joiden voittaja voitti pussillisen kiliseviä kultarahoja. Säräisniemen urhot - ja Kaarnemaankin urhoolliset neidot ja kauniit herrat - kilpailivat niin jalossa jousiammunnassa, köydenvedossa kuin nurmikeilailuissakin. Säräisniemen urhot olivat turnailuista niin innoissaan, että tuskin malttoivat lähteä markkinoilta kotiin.
Myös Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoilla pitäjästämme oli suuri joukko tanssitaitoisia esiintymässä; itse en Hämeenlinnassa ollut, mutta hurmioituneet tanssijat kertoivat myöhemmin, kuinka jumalaista olikaan tanssia Varastelutanssia kahdellakymmenellä parilla Hämeenlinnan Kuninkaansalissa. Voi, kunpa olisin saanut olla mukana ja varastaa edes yhden pienen herran!
4.9. Oulussa pidettiin Oulu-Rasti - oululaisia yhdistyksiä ja harrastusseuroja esittelevä tapahtuma. Virkeimmät herramme ja ladymme heräsivät jo kukonlaulun aikaan nostamaan paviljonkia pystyyn rahvaan ihmeteltäväksi. Koska Rasti-tapahtuman osallistujien piti kunkin tehdä pieni tehtävä kullakin harrastustoimintaa esittelevällä rastilla, olimme tehneet omalle rastillemme pienen tietovisan keskiajasta sekä kyselyn siitä, millaisia mielikuvia toimintamme vastaajissa herättää. Vastauksia tulikin runsain mitoin, ja vaikka toistaiseksi emme olekaan ehtineet tehdä mitään yhteenvetoa vastauksista, voimme jo etukäteen sanoa, että Keskiaikaseurasta on yleisöllä varsin vähän tietoa, ja se vähäkin on usein virheellistä. Tarvetta on siis yhä edelleenkin lisätä näkyvyyttämme kotikaupungissamme! Rasti-tapahtuma kuitenkin vei toiminnastamme viestiä eteenpäin, sillä olemme saaneet tapahtuman jälkeen muutamia uusia jäseniä. Rasti-tapahtumaa varten kirjoitimme myös pienen tietoiskun keskiajasta. Tämä tietoisku on myös luettavissa seitissä osoitteessa www.iki.fi/jek/ka-info.html
Kaarnemaalaiset olivat myös mukana läntisen naapurimaamme erään pitäjän, Frostheimin, järjestämissä turnajaisjuhlissa, joissa valittiin ritari puolustamaan Kuuttaren kesällä lähes ahmaisemaa Auringotarta, jotta tällainen kauhistuttava tilanne ei toistuisi. Ystävyyssuhteita solmittiin kummankin puolen rajaa sekä vannottiin rauhanvaloja kielieroista huolimatta. Paikalla olivat niin Aarnimetsän kuulas paronitar kuin Nordmarkin verevä kuningaskin, ja yhteinen hovi pidettiin sulassa sovussa ja yhteisessä ymmärryksessä, eikä ihmekään, sillä kummankin hallitsijan airueena oli ehta kaarnemaalainen: kuningasta palveli lordi Adrian of Northenshire ja paronitarta jalo Etienne. Hovin jälkeen tunnelma vapautui suuressa määrin, ja hilpeitä lauluja laulettiin niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Feastilta jäi parhaiten mieleen ihastuttava jälkiruoka: graavisuolattu kirkkaiden tunturipurojen lohi, jota oli pakko nauttia useita palasia ratkeamisen uhallakin. Myös juhlan järjestäjien tarjoama sima nosti mielet ja omat simat, viinit ja oluet nostivat ne vielä korkeammalle. Ikuisiksi ajoiksi sydämiin piirtyi myös juhlan miljöö, museorakennusten alue, jonka eräässä hirsisessä ulkorakennuksessa iloa pidettiin.
Mutta onpa Kaarnemaassa ehditty tälle syksylle vähän juhlia omassakin pitäjässä: perjantai-iltana 15.10. pidettiin Sanginjoella, Sadonkorjuujuhlienkin näyttämönä olleessa leirikeskuksessa kokkausilta, joka lopulta paisui pieneksi kyläjuhlaksi. Keittiöväki laittoi tuntikausia parastaan, ja kokonaisuudessaan ateria olikin erinomaisen herkullinen - vaikka makeita ruokalajeja sattuikin valmistettaviksi kerrassaan monta. Appelsiinikana, taatelinen ja viikunainen lohipiiras, sulatejuustolla täyteläistetty porkkanakeitto, jogurttinen sianliha, hunajavihannekset, mausteinen päärynäkeitto ja rahkaiset leivokset ovat ruokalajeja, joita varmasti tullaan tarjoamaan myös tulevissa juhlissa. Pitkin iltaa myös tanssittiin, varsinkin varastelutanssia, joskin tällä kertaa Kaarnemaan urhot osoittautuivat varsin pelkurimaisiksi ja jättäytyivät tanssista syrjään siinä vaiheessa, kun neidot ryhtyivät varastelemaan toisiaan.
Kokouksia on pidetty ja pidetään joka maanantai vanhassa kunnon Pomppivassa Ponissa, vaikka valitettavasti onkin sanottava, että en ole itse liiemmälti kokouksissa käynyt. Myöskin taistelutreenejä pidetään yhdessä oululaisen liveroolipeliseuran OIEI:n kanssa viikottain.
Tulevaisuus näyttää Kaarnemaalle kiireiseltä: tulevana perjantaina on tarkoitus pitää pieni vaateilta lähinnä uusia kaarnemaalaisia varten. Tornon kylässä emme ole vielä ehtineet pitää suunnittelemaamme Suomen alueen rautakautisen vaatetuksen kurssia, mutta toivomme, että sen voimme mahdollisimman pian pitää. Myös käsityöpiirejä on aika ajoin pidetty arvoisan lady Alinkan residenssissä. Suunnitelmissa on myös pitää pienehkö kyläjuhla, elleipä peräti pitäjänkäräjät 17.-18.12. Sanginjoella. Varsinaista ohjelmaa emme ole juhlaan suunnitelleet, mutta toivomme, että ainakin Frostheimista uudet ystävämme tulevat mukaan adventinalusilonpitoon!
Teidän kunnioittavasti,
Elisabeth Susi
[Etusivu]
[Minä...]
[Curriculum Vitae]
[Biseksuaalisuus]
[Keskiaikaa!]
[Valokuvat]
[Grafiikka]
[Kavereita]
[Linkkejä]
[Sisällysluettelo]
[Päivitykset]
[English Summary]