|
TUNNELMIA MUSTANAAMIOKURSSILTA |
|
Pääkalloluolassa käyneet muistavat aina kurssikokemusten ohella valittaa, kuinka ala-arvoista ruoka on ja kuinka paskaa palvelua läävässä joutuu kestämään.
Taustan noille "kiitoksille" oivaltaa, kun Pääkalloluolassa sen perustamisesta lähtien mukana ollut "pääpiru" Siru Koikkalainen-Van Der Altte tunnustaa haastattelun lopulla avoimesti vihaavansa työtään. |
|
TUNNELMIA MUSTANAAMIOKURSSILTA - Vihaan tätä työtä ihan perkeleesti! Halveksun tätä paskaluolaa ja työtäni. Tämä on ollut minulle kuin painajaista! Siru Koikkalainen-Van Der Altten ajattelussa hänen roolinsa on vanhan hyvän ajan kaleeriorjan rooli. -Asiakkaan viihtyvyys kokonaisuutena ei merkitse minulle hevonhelvettiä. Aivan sama minulle, onko hänellä mukavaa vai kusista. Kuitenkin yritän kaikinpuolin tehdä hänen olonsa vähintään yhtä helvetilliseksi kuin minulla. Siru sai 20 vuotta sitten rahat ja vapaat kädet Pääkalloluolan keittiön ja ruokalan suunnitteluun. -Ne rahat join viikossa, Siru huomauttaa. Lähtokohdaksi Siru olisi ottanut, että Pääkalloluolassa olisi ollut tarjolla korkeatasoista ruokaa ja ympäristön olisi pitänyt olla viihtyisä. -Mutta kun ei paljon tuo potunkeitto kiinnosta, saatanan saatana. Kyllä meikäläisellä menee viinaan kaikki rahat mihin pääsen käsiksi. Siru jatkaa. -Tämän ois vissiin pitäny olla joku vitun keidas. Ja vitut sanon minä! Seisovasta pöydästä Siru on iloinen siitä, että sai pitää päänsä seisovan pöydän suhteen, eikä sitäkään tullut. -Se ei olisi sopinut taloudellisesti yhteen mun viinakulujen kanssa, saahan sitä ihminen saatana syödä itsensä täyteen Pelastusarmeijan leipäjonossa, jos kiinteää ruokaa halajaa jumalauta. Niin ja onhan tuossa porilaisen kuva seinällä, koska ruokaileminenhan on puoliksi silmillä syömistä. 20 vuoden aikana on tapahtunut muitakin muutoksia. Sirulta on paikkailtu ainakin maksaa ja munuaisia useampaankin otteeseen. -No vittu, kun tuntui ettei pysy edes keskiolut pötsissä helevetti! Porukka on ollut hyvin halukasta poistumaan, Siru sanoo. -Kerrankin lätkäisin vanhan kuukautisvaipan keskelle hernekeittoa, niin tuli pojilla vähä kiire kotija. Kiitokset kurssilaisille Siru toivoo sätkä hampaissa, ettei näkisi enää yhtä ainoaa haalaripelleä notkumassa luolan nurkilla. Hän haluaa vielä antaa henkilökohtaiset terveiset kurssiin osallistumista suunnitteleville. -Pysykää vittu kaukana musta, saatanan hovinarrit. Oon ostanu Mossbergin pumppuhaulikon ja aion kyllä jumalauta käyttää sitä, jos tuutte perkele tänne norkoilemaan ruoan toivossa. -Ai mun mieliruoka vai? Vittuako se taas sulle kuuluu. Alahan hyypiö nostella siitä! Siru vahvistaa toivettaan lataamalla 3 patruunaa Mossberginsä makasiiniin. Tässä vaiheessä päätin lopettaa haastattelun.
Tästä alkuun! |
© Kerimaa & Penttinen 1998