Tämä ihmeellinen seikka ilmenee mm. tietosanakirjasta Facta(1970,'järjestys',s.345):
| Tarkastellaan ensin palloja järjestyksessä jolloin huomataan, että tilanne voidaan ku- vata sanomalla '30 mustaa ja 30 valkeaa'. Tai lyhyemmin '30*0,30*1' eli yhdeksällä merkillä voidaan kuvata koko järjestys ! |
0000000000 0000000000 0000000000 1111111111 1111111111 1111111111 |
| Jos sensijaan sekoitetaan pallot sikinsokin epäjärjestykseen, niin tilannetta ei voikaan kuvata yhdellä lauseella eikä edes kahdella vaan joudutaan latelemaan koko rimpsu '0101011...101' eli 60 merkkiä, jos haluaa vastaanottajan saavan täyden kuvauksen. |
0101011011 1011011000 1001011001 1011101110 0101001011 1010100101 |
Noita voi testata tiedonpuristajaohjelmillakin ja päädytään
samaan tulokseen:
Järjestynyt bittijono menee pienempään tilaan so. sen informaatiosisältö
on
paljon pienempi kuin epäjärjestyneen bittijonon.
Termodynamiikan 2.sääntö sanoo, että suljetussa
systeemissä kokonaisentropia
ei voi vähetä vaan ainoastaan kasvaa tai pysyä samana. Tästä
on tullut joillekin
sellainen väärä käsitys, että myös systeemin
sisällä paikallisen entropian täytyy
(muka) kasvaa. He täten luulevat, että järjestyksen kasvu
on mahdollinen ainoastaan
erityisten älyllisten koneiden avulla tai esim. Älyllisen Suuren
Sunnittelijan geeni-
koneiston avulla.
Nämä ovat täysin vääriä käsityksiä ja helposti kokeellisesti osoitettavissa vääriksi.
Oheiset
kuvat 'jääkukka-
sista' ovat hyvä todiste
siitä miten järjestystä voi
syntyä lähes tulkoon tyhjästä
ilman ns. teleonomisia, ihmisen
rakentamia koneita. Oheiset
jääkukkaset, kauniiseen järjes-
tykseen kiteytyneet H2O mole-
kyylit, syntyivät myrskyn aikaan
yläkerran ikkunaan myrskyn pus-
kiessa kosteaa sisäilmaa sen
läpi 30-31.1.1998. Seuraavana
aamuna oli kirkasta ja saatoin tallettaa myrskyn synnyttämän
järjestyksen
filmille ja myös tähän Teidän ihailtavaksenne. Voi
kysyä, että missä oli se
informaatio, joka tuohon järjestykseen tarvittiin? Aikaisemman
kappaleen mukaisesti järjestys ei
tarvitse paljon informaatiota, niinpä noiden kiteiden synnyn syyksi
ja selitykseksi riittävät
pelkästään H2O-molekyylin
ominaisuudet.
Ainakaan minulta se informaatio järjestykseen ei ole tullut !
Kyseessä on kuitenkin sellainen järjestys, joka on morfologisesti
analoginen biologisen maailman
järjestyksen kanssa. Kansa ei ole turhaan antanut ilmiölle nimeä
'jääkukkaset'. Oheita kuvaa
katsoen minä voisin kutsua noita myös 'aurinkoon lentäviksi
jäähyttysiksi'.
Eikö tuollainen järjestyksen synty 'itsestään' ikkunaan
ole ristiriidassa luonnonlakien
(termodynamiikan 2.säännön) kanssa ? Ei ole. Ikkuna ei ole
suljettu järjestelmä, vaan sen
läpi virtaa energiaa ja kosteutta. Täten paikallinen järjestyksen
kasvu on mahdollista ja
entropia voi paikallisesti pienentyä. Termodynamiikan 2.säännön
mukaisesti ikkunan ja
ympäröivän maailman yhteinen summaentropia kyllä kasvaa,
mutta se ei suinkaan estä
paikallisen entropian vähentymistä.
Tuo ikkunan entropian paikallinen vähennys on aivan analoginen
maapallolla tapahtuvan
entropian vähentymisen kanssa. Maapallonkin läpi virtaa energiaa
ja ei-suljettuna
systeeminä sen paikallinen entropia voi pienetä. Voi sanoa, että
kiteita ikkunassa vastaa
biologiset oliot maapallolla. H2O-molekyylejä ikkunalla vastaa monimuotoisemmat
alkuaineet ja niistä muodostuneet kemikaaliset yhdisteet maapallolla.

Kuva. Energiavirta synnyttaa paikallista jarjestysta.
Aivan vastaavasti kuten H2O molekyylien fysikaalis-kemialliset ominaisuudet
riittävät selittämään jääkukkaset ikkunalla,
niin myös alkuaineiden
fysikaalis-kemialliset ominaisuudet riittävät periaatteessa selittämään
biologiset kukkaset , biologisen järjestyksen. Mitään
erityistä informaation
antajaa ei tarvita,ellei sellaiseksi lueta alkuaineiden ominaisuuksia.
Missään nimessä
nämä havaitsemamme järjestykset eivät ole vallitsevien
luonnonlakien vastaisia.
FRAKTAALIT - MONIMUTKAISTA PIENESTÄ
Kaaostutkimus ('kaaosteoria')
tuo lisävaloa näihin tarkas-
teluihin. Kaaosta tutkineet ovat osoittaneet, miten yksin-
kertainenkin matemaattinen kaava tai parametrijoukko voi
luoda hyvinkin monimutkaisia fraktaalikuvioita, saniaisia jne.
Tämä vain osoittaa meille samalla miten vähäiselläkin
informaatiolla voi syntya monimutkaista järjestystä. Ja se
osoittaa mahdolliseksi sen, että esim.
saniaisen
tai höyhenen
rakenteen kuvausinformaatio DNA:ssa voi olla hyvinkin vähäinen.
Kuva 3. Jääkukkia (jälkiterävöitetty kuva)![]() |
| Kuva 4. Biisoni auringon alla |
Tämän artikkelin kirjoitti K.A.Tikkanen Netscape-editorilla
20.5.1998 Oulussa.-päivitetty 2/2003