Tässä vähän Unohdettu Genesis -kritiikkiä -osa 2
================================================
K.A.Tikkanen - päivitetty (oikeinkirj) 2/2003

Merkinnät R: Reinikaisen väitteet
          K: Kritiikkini 


Reinikainen vs. fysiikka/kemia:
-------------------------------
R:(s.72) "Tiede ei tunne mitään luonnollista tapahtumaa, joka synnyttäisi
  järjestäytynyttä monimutkaisuutta. Kiteen muodostuminen ei kelpaa, 
  kristallikruunukin olisi jo hivenen parempi."

K: Siis Reinikaiselle ei kelpaa. Taitaa olla mutu-menetelmä käytössä.
  Tiede tuntee useita itsejärjestäytymisen ilmiöitä:
  Entropian paikallinen lasku on todistettu olevan mahdollista myös
  laboratoriossa Belouzov-Zhabotinskii reaktioin.(Epstein[L 4],
  p.96-108,Barrow[L21]). Samoin lämpenevään nestekerrokseen
  syntyvät ns. Benardin konvektiosolut, joita havaitaan
  Auringonkin pinnalla. Luonnosta löytyy kvartsi ym.kiteitä,
  sileitä hiidenkiviä jne.  (Hiidenkivet ovat niin 'tehdyn näköisiä',
  että ne kuviteltu älyllisen olennon tekemiksi.)

Reinikainen vs. Informaatioteoria:
----------------------------------
R:esittää informaation hierarkiatasot(statistiikka,syntaksi,semantiikka,
  pragmatiikka,..) ja sanoo informaation vähenevän jatkuvasti viitaten
  mutaatioihin.
  (s.418) Reinikainen pitää rekombinaatiota vain saman gen. informaation
  uudelleenjärjestäytymisenä.

K:Biol. informaation käsite ja biol. kompleksisuuden mitta on vielä
  tieteellisesti kiistanalainen ja kaikkea muuta kuin yksikäsitteinen. 
  Miten silloin voi tehdä sitä koskevia tiukkoja väitteitä ?
  
   o monimielisyys: geneettinen inf. ei ole semanttista, sillä se on
    luonnonvoimien määräämää . Biologiassa informaatiolla  yleensä
    tarkoitetaan kohteiden fyysista kompleksisuutta (Niiniluoto[A 1]).
    Reinikaiselta puuttuu kokonaan biol. informaation TÄSMÄLLINEN määritelmä
    ja informaation mitta.

    Esim 1.  Asetan intuition koetukselle: kumpi sisältää enemman 
            informaatiota,  lause  A vai B?
          A:  PALAKALASALAATTI PALAA         
          B:  QWELWAXQDFUIKEDZ VBJTU
       A.n semanttinen inf. on suurempi suomalaiselle. Muille A ja B
       yhtäsuuria. Semanttinen inform. vaatii mol. puolisen sopimuksen
       merkkien käytöstä. Olisi hassua puhua bakteerin tehneen sopimuksia,
       sillä se toimii vain kem. luonnonlakien täysin määräämänä. Sama
       geeni saman lajinkin eri yksilöilla vaikuttaa eri tavalla.
         Mutta vast.ottajasta riippumatta A:n tilastollinen inf.(Shannon)
       on PIENEMPI! Sillä sen viestitys kanavia pitkin voidaan suorittaa
       pienemmällä bittimäärällä (toistuvia osia void. puristaa, tieto-
       konemaailmassa on käytössä runsaasti puristajaohjelmia).

    Esim.2. (lähteestä Niiniluoto [A 7].)   (Bar-Hillelin mukaan)
             (1) Vihollinen hyökkäsi aamulla.
             (2) Vihollinen hyökkäsi pataljoonan voimalla klo 5.30.
       Voi olla mahdollista p(1) pienempi kuin p(2),jolloin  
       tilastollisen kommunikaatioteorian  mielessa (1):n inf. suurempi. 
       Semanttisen inf. mielessä (2):n inf. suurempi, sillä
       sisällöllisesti se sanoo enemmän kuin  (1).
    
  Liljakasveissa on ainakin 100 kertaa enemmän DNA:ta kuin ihmisellä soluis-
  saan. Onko silloin liljakasvit informatiivisempia tai korkeammin kehitty-
  neitä?

Reinikainen vs. Molekyylibiologia:
----------------------------------
K: Reinikainen puhuu itsensa pussiin (korostus minun):

R:(s.128) "Influenssaa ei ole viela kukistettu, mutta MUTAATIOT muuttavat 
  virusta niin nopeasti, että rokotteet eivät pysy perässä. Influenssavirus
  pysyy kuitenkin influenssaviruksena, mutta vaatii uudet vasta-aineet."
  ...
  "Matemaattinen ongelma tulee kun haluamme tietynlaisen sarjan mutaatioita.
   Kahden peräkkäisen mutaation syntymahdollisuus on 10^7*10^7
   =10^14. ".."Entä mikä olisi mahdollisuus saada 3 samaan ominaisuuteen
  vaikuttavaa mutaatiota: 10^7*10^7*10^7= 10^21. Yhtäkkiä tilanne onkin se,
  että valtamerikään ei pystyisi sisältämään sitä bakteerimäärää, mikä
  tarvittaisiin, jotta löytyisi edes 1 bakteeri, jossa olisi 3 kpl
  tiettyä samaan suuntaan vaikuttavaa samanaikaista MUTAATIOTA."
  ...
  (s.132) "Valitettavasti MUTAATIO ei luo, vaan se tärvelee."
  (s.66) "Luonnossa lajien tasolla tapahtuva muuntelu ei ole todiste
  kehityksestä (esim. lajipari harmaa-selkälokki), samoin kuin MUTAATIOTKAAN
  eivät ole, sillä KIISTATTOMIA HYÖDYLLISIÄ MUTAATIOTAPAUKSIA ei juuri 
  tunneta."

K: Heh-heh. Ensin myönnetään influenssavirusten peräkkäiset hyödylliset
  mutaatiot ja myöhemmin toitotetaan peräkkäisten mutaatioiden olevan
  epätodennäköistä. Mihin unohtui laskuista luonnonvalinta ? 
  Ettei vain olisi niin, että Reinikainen ei itsekeskeisenä pidä 
  influenssaviruksen mutaatioita hyödyllisinä ? Asiaahan on tarkasteltava
  eliön eikä ihmisen näkökulmasta.

R:(s.134)"Bakteeri, joka on tullut mutaation kautta vastustuskykyiseksi,
  on itse asiassa taantunut, sillä mutaation aiheuttama muutos heikentää
  sen menestysmahdollisuuksia tavallisissa oloissa, missä antibiootteja
  ei ole."
  " "Edullinen mutaatio" jonkin ominaisuuden suhteen on teoriassa mahdollinen,
   mutta hinta on kova."
  (s.76,kuva 5) "Näennäisesti hyödyllinen mutaatio".
  (s.418) Resistenssi myrkylle on jo valmiina perimässä (hyönteinen).

K: Tiukkaa tekee myöntää edullisten mutaatioiden olemassaolo ja silloinkin
 se on pantu lainausmerkkeihin. 

R: (s.39) "Luomisnäkemyksen kannattajat pystyvät loogisesti selittämään
  mutaatioiden ja luonnonvalinnan vaikutukset. Ne eivät ole luomisen 
  välineitä, vaan luodut tyypit SOPEUTUVAT niiden avulla vaihteleviin 
  ekologisiin oloihin."

K: Oho! Tämähän on lähes kädenojennus darwinisteille. Ja vastoin myöhempiä
  puheitaan.

   HYÖDYLLISET MUTAATIOT
 
   Määr. Hyödyllinen mutaatio = eliön näkökulmasta hyödyllinen spontaani
     muutos perimässä, joka antaa kantajalleen paremman lisääntymisedun.

    Mihin perustuu Reinikaisen käsitys ,että  mutaation kantaja
    vanhassa elinympäristössä kuolee helpommin ? Kokeisiin/havaintoihin?
    Kysymyshän on tarpeellinen vain, jos ympäristön tila palaa ennalleen,
    (jota se harvoin tekee). Uudessa ympäristössä mutaatio on hyödyllinen.

   o Peräkkäisyys:
    Peräkkäiset hyödylliset mutaatiot ovat olleet tosiasia jo 50-luvulta
    lähtien. ( Stent[C11],s.172-173, Stebbins[C15],s.89, erikoisesti
    rivit 12-14). 

    Reinikainen myöntää influenssaviruksen muuntuvan jatkuvasti peräkkäisin
    mutaatioin.
    Ja antaa silti (1E-7)^n todennäköisyyden n:lle peräkk, hyöd. mutaation
    todennäköisyydelle. Kyseessä tyypillinen kreationistinen laskentatapa:
    Mihin unohtui luonnonvalinta ?
      Ensimmäisen mutaation jalkeen populaatioon leviaa esim. 1E10 kpl
    mutaatioviruksia  V'ja alkuperäinen kanta V jää paitsioon. 
    Nyt taas todennäköisyys, että uuteen kantaan V':uun syntyy hyödyllinen
    mutaatio on lähes 1,  sillä 1E-7*1E10 = 1E3 uutta V'' mutaatiokantaa,
    joka taas leviää 1E10 suuruiseksi kannaksi jne... .
    LUONNONVALINTA TOIMII AINA MUTAATIOIDEN 'VÄLISSÄ'  UUDEN KANNAN 
    LEVITTÄJÄNÄ JA KAPPALEMÄÄRÄN KASVATTAJANA,
    JOTEN UUDEN  HYÖDYLLISEN MUTAATION TODENNÄKÖISYYS ON AINA SAMAA LUOKKAA
    eli likimain ~100%.

         V  V  V  V  V
         V  V' V  V  V
         +  V' V  +  V     -- ymparistonmuutos alkaa
            | \
         +  V' V' +  +
           /    \
         V' V' V' V' V'    -- ymparistonmuutos voimistuu
         V' +  V' V' V''
         +  +  +  +  V''
                    / \
         +  +  V''V''V''
              /       \
         V''V''V''V''V''   -- uusi muuntunut kanta V''.


    Ympäristönä on jatkuvasti muuttuva ihmispopulaation immuunijärjestelmä.
    Kerran sairastuttuaan ihmispopulaation valkosolut ym. muistavat infl.viruk-
    sen loppuikänsä, eikä palaa ko. viruksen kannalta ennalleen vuosikymmeniin.
      Peräkkäisten hyödyllisten mutaatioiden merkittävyys käy hyvin ilmi
    kirjan Perinnöllisyys kuvasta s.77 ([C10]), jossa saadaan koeputkessa
    aikaan streptomysiinille resistentti kanta peräkkäisin mutaatioin.
      Hyödyllisia mutaatiotuotteita olet varmaan sinäkin maistanut: Aapo-ohra
    ja Jussi-ruis.(Otavan suuri..[C 4],s.2772). Jos mutaatiot eivät luo uutta,
    niin miksi niitä sitten käytettäisiin kasvinjalostuksen ja lääketeolli-
    suuden apuna. (Perinnöllisyys[C10],s.178).
      Paras todiste hyödyllisten mutaatioiden olemassaolosta on mielestäni
    lääketehtaan johtajan vastaus TV-haastattelijan kysymykseen(PRISMA,Sienet):
    'Millä keinoin te kehitätte  uusia tuotteita? -Mutaatioilla ja luonnonvalinnalla.'

   SATTUMA:
    Sattumaltakin tehdään keksintöjä ja luodaan uutta, miksei sitten
    luonnossa voisi olla niin. Osmo A. Wiio kertoo kirjassaan
    "Eletroniikka sinulle" ,kuinka magnetofoniin  tehtiin suuri
    parannus  vahingossa asentamalla suurtaajuuskela väärinpäin.
    Penisilliinikeksintö oli myös vahinko lasimaljassa.

   LUONNONVALINTAA TIETOKONEIN:
     On olemassa tietok.ohjelmia jotka perustuvat mutaatioon ja luonnon-
    valintaan (Holland[L28]) ja jotka luovat uutta informaatiota so.
    tietoa, jota ohjelmoijillakaan ei ollut mm. uusia tehokkaampia
    suihkumoottoreita (Holland [L28]).

     Sattumaa ja luonnonvalintaa on voitu simuloida tietokonein,mm. Rayn
    Tierra-simulaatiossa on muodostunut 400-800 käskyä pitkiä yksilöitä
    alunperin 80 käskyn yksilöistä ohjelmoijansa hämmästykseksi. Siinä
    syntyi loisia, mutta myös immmuniteetin omaavia yksilöitä kehittyi.
    Tapahtui myös suuria mullistuksia 'massakatoja' ilman ulkoisia syitä.
    (Levin[L35], Smith [L36]).

       TODENNÄKÖISYYS:
R:(s.41) Reinikainen esittää Hoylen tuloksen, jossa Hoyle on saanut
    peräkkäisten mutaatioiden todennäköisyydeksi 10^40000.

K:    Luonnonvalinta on Hoylelta unohtunut(Saraste[L15]): kaikki solun
    entsyymit eivät ole kehittyneet yhtäaikaa vierekkäisin linjoin,
    vaan alussa oli vaan muutama geeni ja useimmat nyk. geenit ovat
    syntyneet toinen toisistaan kahdentumalla ja siitä sitten
    mutaatioin muuntuneet  kukin omaan tehtäväänsä.
     Tästä on todisteita, mm. globiinien  kehitys ->alfa- ,beta-hemo- ja
    myoglobiinit samoin silmälinssin kehitys(Sci Am[L14],Moody[C16],
    New Sci[L38]). Hemoglobiineja on ainakin yhtä monta erilaista kuin
    on eläinlajeja ja vieläpä kaikki toimivia,joten  kaiken kaikkiaan
    toimivia voi olla vaikka 10E30 kpl ja toimimattomia 10E27. Todella
    toimivien entsyymien lukumäärää emme itse asiassa tiedä. Minä väi-
    tän toimivia olevan jopa 1/1000 kaikista mahdollisista, koska
    hyödyllisten mutaatioiden osuus on n. 1:1000.

   o Sekoitettu käsitteet pieni todennäköisyys ja mahdoton(=luonnonlakien
    vastainen tai ristiriitainen) (s.41).
    Todennäköisyys.,että saan lotossa 2:sti peräkkäin 7 oikein  39:sta:
    p = 4.2E-21,  silti se ei ole mahdotonta (eli ei ole luonnonlakien
    vastaista). Ruotsissa sama lottoaja sai kahdesti täyspotin.

---------------------------------------------------------------------------

    KIRJALLISUUSLUETTELO I(osa)
    ===========================
 Fil
[A 4] -Reinikainen,Pekka: Unohdettu Genesis, Kustannus Oy, Uusi Tie,
    Helsinki, 1991.

[A 7] -Niiniluoto,I.:"Luentoja semanttisen informaation teoriasta",
     H:gin yo:n filos. laitoksen julkaisuja, No 7,1980.


 Biol
[C 3] -Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 2, Evoluutio, Otava, 1978 Keuruu,
    s.1289-1298.

[C 4] -Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 4, Kasvinjalostus, Otava,1978 Keuruu,
    s.2771-2773.

[C 5] -Otavan Suuri Ensyklopedia, osa 6, Mutaatio, Otava,1978 Keuruu,
    s.4493.

[C10] -Sorsa,Makela,Sorsa,Leisti,Salkinoja-Salonen: Perinnollisyys,WSOY,
    Porvoo, 1979.

[C11] -Stent,Gunther S.,Calendar,R.: Molecular Genetics; An Introductory
    Narrative,  Second edition W.H. Freeman and company, San Francisco
    1978.

[C13] -Watson,James D.& Hopkins.N.H.: Molecular Biology of the Gene,
    The Benjamin/Cummings Publishing Company, Inc., Fourth Edition,
    Volume I, California 1987.

[C14] -Watson,James D.& Hopkins.N.H.: Molecular Biology of the Gene,
    The Benjamin/Cummings Publishing Company, Inc., Fourth Edition,
    Volume II, California 1987.

[C15] -Stebbins,G.Ledyard: Processes of Organic Evolution,Prentice-hall,
    Inc., 1977.

[C16] -Moody, Paul Amos: Introduction to Evolution,Third Edition, Harper &
    Row, Publishers Inc., New York, 1970.

[C17] -Perpectives on Evolution: (edited by Roger Milkman, Sinover
    Associates,Inc., Massachusetts, 1982.

[C19] -Laihonen,P.& Salo,J.& Vuorisalo,T.: Evoluutio, Otava,Keuruu 1986.

[C39] -Dawkins,Richard: Sokea kelloseppä, WSOY, Juva 1989.

[C40] -Reader, John: Alkumerestä maalle, Otava, 1989.


LEHDET: ------------------------------------------------------------

[L 4] -Epstein,I.R. et al: Oscillating Chemical Reactions,
    Scientific American, March 1983, p.96-108.

[L 9] -Bandy,S.C.& Harrington,M.E.: L-Amino Acids and D-Glucose Bind Stereo-
    specifically to a Colloidal Clay, Science ,23 March, p.1243-1244.

[L10] -New Scientist, 25 February 1988, Pain Stephanie, p. 36.

[L14] -Scientific American, October 1985, p. 79.

[L15] -Saraste, Matti: Elämän alku:bakteereita taivaasta ?, Tiede 2000,
    8/1983, Matti Saraste fil.tri, s. 26-31.

[L19] -Johanson,Donald & Edey, Maitland A.: Lucy, nainen ihmiskunnan
    aamunkoitosta, Valitut Palat, Joulukuu 1981, s.134-162.

[L21] -Barrow,J.: Biology and the Second Law of Thermodynamics,
    New Scientist, 25 August 1988, p .57-58.

[L28] -Holland, John H.: Genetic Algorithms, Scientific American, July 1992,
    p.44-50.

[L30] -New Scientist: Trilobite Tails Indicate Evolution Occurred Gradually,
    24/31 December 1987.

[L35] -Levin, Roger: Life and death in a digital world, New Scientist,
    22 February 1992,p.36-.

[L36] -Smith, John Maynard: Byte-sized evolution, Nature vol.355, 27 Feb
    1992, p.772-773.

[L38] -New Scientist:there's more to the cornea than meets the eye...
    ... and less to the evolution of the lens, 23 April 1987,p.24.

[L40] -New Scientist,Science: How 'mutant' molecules fight for survival, 
    29 February 1992.

[L41] -New Scientist,Science: 28 April 1990.

---------------------------------------------------------------------