MAAN IKÄ - ERITYISKYSYMYKSIÄ

 ver 1.60 
by K.A.T. 25.4-15.6.2006

-------------------------------------------------------------------------
 S I S Ä L T Ö


0. JOHDANTO

I. POLONIUM-HALOT

II LUONNONVAKIOT MUINOIN SAMAT ?

 A. Kysymys tunnettu - Oklon muinainen reaktori 
 
 B. Valonnopeus ja ydinreaktioihin liittyvät vakiot muinoin - "kellot käy samaa"     
   B1. Oklo     
   B2. Supernova SN1987A, spektri ja valokäyrä     
   B3. Pulsarit ja kaksoistähdet 

 C. Hajoamissarjojen tasapainot 

 D. Muut tasapainot 

III. OLETUKSIA JA RAJOJA 

 A. Maa ja meteoriitit muodostuneet samasta ainekiekosta 
   A1. Pisteet osuu isokronisuoralle                 
   A2. Havaitsemme paraillaan materiakiekkoja 
   A3. Samoja ikiä                  

 B. Lähdeisotoopit eivät tuntemattomia                   
   B1. Conkordia-discordia iänmääritysmenetelmät 
   B2. Tähtisimulaatiot                  
   B3. Lyhytikäisillä isotoopeilla suolatut                  

 C. Alarajat                  

 D. Ylärajat                 

 E. Vertaisiät                 
   E1. Meteoriittien iät                 
   E2. Kuun kivien ikä 
   E3. Marsin meteoriitit 
   E4. Auringon ikä 

IV. MAAN IKÄ TARKIMMIN MITATTUNA       

V. LÄHTEET        
     
 
-------------------------------------------------------------------------



0. JOHDANTO

Tämä webbisivu on syntynyt alunperin vastauksena erään kreationistin 
kysymyksiin, joita hän oli siteerannut Leisolan äskettäin suomentamasta
kreationisti Marvin Lubenowin kirjasta "Myytti Apinaihmisistä"(2005),
jossa kielletään maan ja radioaktiivisten isotooppien jopa miljardit
ikävuodet.

Kreationisti X siteerasi Lubenowia näin: 
(Apr 12,2006, viesti nro 3374 Yahoo-tiedefoorumi): 

---------------------------------------------- 
 >> > "Maapallon ikä 4.6 mrd vuotta perustuu v. 1955 tehtyyn 
 >>>tutkimukseen by Patterson, Tilton ja Ingram. Iänmääritykseen 
 >>>käytettiin lyijyisotooppien suhteita meteoriiteistä ja maaperän 
 >>>kivistä. Tutkijoilla yli 60 olettamusta, jotka ensin pitäisi 
 >>>vahvistaa. Oletukset liittyvät esim. meteoriittien ja maapallon 
 >>>syntyyn, jotka poloniumhalojen läsnäolo maan peruskalliossa asettaa 
 >>>kyseenalaiseksi. Tulosta on silti innokkaasti levitetty tutkijoiden 
 >>>varoitteluista huolimatta". 
 >> 
 > ... ... 
 >Radioaktiivisesta iänmääritykseen liittyy 3 olettamusta Lubenowin 
 >kirjasta: 
 > 
 >1) Isotoopin hajoamisnopeus tytärisotoopiksi on vakio ajan kuluessa 
 >eli kellot käyvät samaa nopeutta. 
 >2) Kivi tai iänmääritykseen valittu näyte on ollut suljettu 
 >järjestelmä; ympäristöstä ei ole saanut tulla näytteeseen 
 >epäpuhtauksia, eikä näytteestä ole saanut liueta mitään ympäristöön. 
 >3) Isotooppien alkuperäinen määrä kiven kiteytyessä tiedetään tai 
 >voidaan ainakin arvioida luotettavasti. 
 > 
 >2&3 todetaan usein ongelmalliseksi, mutta kohta 1 ei kyseenalaisteta. 
----------------------------------------------------------------------

Vastauksestani tuli pitkä jaoteltuna osiin ja yksityiskohtiin syventyen.
Silti raapaisin vain pintaa. Jokaisesta erityiskohdasta saisi vaikka
kokonaisen kirjan aikaiseksi. Tämä on samalla lähinnä radioaktiivisuuteen 
keskittyvää syventävää jatkoa edelliseen "Maa ja maailmankaikkeuden ikä"
aihetta käsitelleeseen webbisivuuni. 


I. POLONIUM-HALOT

Kreationistit väittävät polonium-halojen todistavan äkillisestä luomisesta
ja/tai kumoavan maan pitkän iän (jotenkin?). 

Uraani-238 hajoaa luonnossa ns. uraanisarjansa mukaisesti lyijyksi
(puoliintumisajat suluissa) seuraavasti [13,STUK]: 

 ------------------------------------ 
 |_ Uraani-238       ( 4500 milj. v ) 
 |_ Torium-234       (   24 vrk     ) 
 |_ Protaktinium-234 (  1,2 min     ) 
 |_ Uraani-234       ( 250 000 v    ) 
 |_ Torium-230       (  75 000 v    ) 
 |_ Radium-226       (   1 600 v    ) 
 |_ Radon-222        (  3.8 vrk     ) **** 
 |_ Polonium-218     (  3,1 min     ) 
 |_ Lyijy-214        (   27 min     ) 
 |_ Vismutti-214     (   20 min     ) 
 |_ Polonium-214     (  0.00016 sek ) 
 |_ Lyijy-210        (    22 v      ) 
 |_ Polonium-210     (   140 vrk    )  
 |_ Lyijy-206        (  pysyvä      ) 
 ------------------------------------ 

Tästä sarjasta oli minulla tietoa jo muinoin (mm. tietosanakirjassamme 
Facta,1970) kun kiistelin eräiden (mm. TJT Tarvosen) kanssa ydinvoimasta, 
koska Polonium-210 on myrkyllisempää kuin plutonium, jolla vihreät ovat
perinteisesti pelotelleet ydinvoiman valinnutta kansaamme. Ja tunnetusti
radon Suomessa on ongelma ja nousee keuhkoihimme ja ko. sarjasta näkyy,
että aikuisella  osa siitä on jo lyijy-210:n kautta hajonnut
polonium-210:ksi, kenties vieläkin muhien keuhkoissa tai kulkeutunut 
vaikkapa isovarpaan kynteen asti. 
Missä tässä on tarpeen äkillinen luominen? Onko minut äkkiä luotu jos
löytyy radonista syntynyttä poloniumia keuhkoista tai isovarpaasta ? 
Ei kai ? 

Ehkä tämän takia minun on ollut hiukan vaikea tajuta mistä tässä 
kreationistien poloniumhalo-kohkaamisessa on kaiken kaikkiaan kyse: 

Kreationistit väittävät kaikitenkin näin: 
 *Kiilteestä löytyy osa (Gentry löytänyt) uraanisarjasta
 polonium-218-polonium-210 energiapurkausrenkaina "haloina" (erottuu vain
 mikroskoopilla), uraanista, uraanin ja sen aiempien tyttärien haloista
 ei ole merkkejä. Sulassa kiilteessä  olisi niitäkin (?). Siis polonium on
 äkillisesti kylmentäen (ko?) jäänyt erilleen tai Taivaan Herra sirotteli
 niitä kiilteisiin sinne tänne (?).* 

Pieni exkursio talkoriginsin sivuille ym. paljastaa että Polonium-218:n
energia on lähes sama Radon-222:n kanssa, joten kiilteessä niiden
halorenkaat ovat lähes yhtä suuret sulautuen diffuusisti yhteen eikä Gentry 
ole ilmeisesti (?) osannut erottaa niitä toisistaan. Polonium-haloksi
tulkittu onkin sisältänyt molemmat sekä radonin että poloniumin halot. 

Koko häslinki - kreationistien äkkisyntytodistelman pohja - on siis
unohtaa radon isotooppi tai edes sen mahdollisuus, joka on muista
isotoopeista poiketen on kaasua, joka voi diffuusiona kulkeutua kiilteen
rakoihin ja halkeamiin erilleen lähtöaine uraanista, jota noiden
kiilteiden läheltä luemma löytyy. Jos Suomessa Radon-222 voi kulkeutua
metrejä, jopa satoja metrejä uraanikallioista ja uraanipitoiseista
harjuista syvälle ihmisen kauhkorakkuloihin saakka STUK:n radonmittareista
puhumattakaan niin miten ihmeessä sitä olisi mahdotonta kulkeutua
millimetrejä tai centtejä tai metrejä kiilteeseen ??
Jos kiille on äkillisesti luotu zimzalabim, niin miksi MrKATtia tai STUK:n 
radonmittaria ei ole zimsalabim -äkillisesti luotu huoneessa ? 

(Vastatkaapa kreationistit tuohon ihmeeseen. :D 
 Koko teidän nuoren maan "geologianne" nojaa tuommoisiin oljenkorsiin, 
 unohduksiin omassa päässänne. Tuhansittain vanhasta maasta kertovia
 todisteita viskataan hankeen ja jätetään kertomatta lukija-uhreille ? 
 Ja Lubenow näyttää olevan samaa epäluotettavaa harhaanjohtavaa
 sarjaa. Enpä suosittelisi sen lukemista ihan ensimmäisenä lähteenä
 ainakaan iänmäärityksissä.) 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 


II LUONNONVAKIOT MUINOIN SAMAT ? 


A. Kysymys tunnettu - Oklon muinainen reaktori 

Usenetin "fysiikan useimmin kysytyt kysymykset" (FAQ) [1,Carlip] osassa on 
käsitelty 
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/ParticleAndNuclear/constants.html 
tätä kysymystä, joten ei pidä paikkaansa, etteikö sitä olisi
kyseenalaistettu, mutta havainnot osoittavat kuten muinaisesta
Oklon reaktorista, että fysiikan vakiot ovat olleet muinoinkin vakioita. 
Afrikkalaisessa Gabonin kaivoksessa tapahtui ydinreaktioita 2-3 miljardia 
vuotta sitten, kun tuolloin uraani oli väkevämpää kuin nykyään. Nyt siellä on
edelleen uraani-isotooppien ym. suhteet poikkeavat ja neptuniumia jäljellä
kertomassa tapahtuneesta (syntynyt plutonium on hajonnut jo aikaa sitten
neptuniumiksi). 

Kuitenkin siellä tehty tutkimus viittaa, että luonnonvakiot ovat olleet
samat muinaisuudessakin, sillä ydinfissio on erittäin herkkä mahdollisille 
luonnonvakioiden muutoksille.(9.1)" [3,Phil.Trans] 


B. Valonnopeus ja ydinreaktioihin liittyvät vakiot jo muinoin 


B1. Oklo 

Edellä A-kohdassa mainitun Oklon kaivoksestä löydettyjen isotooppien
määrät tukevat luonnonvakioiden vakioisuutta ja siis samalla myös
käsitystä, että valonnopeuden on ollut sama 2-3 miljardia vuotta sitten.


B2. Supernova 1987A, spektri ja valokäyrä



Vuonna 1987 räjähtäneen supernovan SN1987A:n jälkihehku osoittaa
valonnopeuden vakioisuutta. Sen valo lähti 170 000 valovuoden 
etäisyydeltä meistä. Sieltä tuleva valo on siis varsin vanhaa valoa..
 
http://www.talkorigins.org/origins/postmonth/oct01.html
Sen jälkihehkun spektriviivat osoittavat, että valonnopeus oli vakio
valon lähtiessä tuosta tähdestä sen räjähtäessä, muuten ei sen
kobolttispektrejä (5MeV ym) jne olisi edes havaittu. Myös
kaukaisimmille tähdille, galakseille ja kvasaarien spektrissä havaittaisiin
muutoksia, jos valonnopeus olisi muuttunut. (Ja toisin kuin Setterfieldit
ja muut kreationistit ehkä luulevat, niin spektriviivat eivät edes
muuttuisi lineaarisesti valonnopeuden muutoksen mukana (toisin kuin 
punasiirtymä BigBangissa) kuin kumirenkkuun vedetyt viivat vaan osa
viivoista menisi ristiin, KAT huom). [2,Carlip] 

"Toinen tapa on ollut tutkia kaukaisten kvasaarien spetriviivojen
suhteita, jotka tulevat eri tyyppisistä atomitransitioista (resonanssi,
hienorakenne ja hyperhienorakenne). Frekvensseillä on eri riippuvuudet
elektronin varauksesta, massasta, valonnopeudesta ja Planckin vakiosta
ja käyttää vertaamaan näitä parametreja nykyisiin arvoihin maan päällä." 
[1,Carlip (suom K.A.T.)] 


B3. Pulsarit ja kaksoistähdet (PhD W.T.Bridgman ja minä) 

Olen alustavasti osoittanut pimentyviä kaksoistähtiä käyttäen, että
valonnopeus ei ole kovin paljoa voinut muuttua tässä lähiavaruudessa.
Olen myös vilkaissut NASAn arkistoista Andromedan ja Maghaelsin pilvien 
pimentyjiä, että ns. dynaaminen aika (kiertävien kappaleiden aikaa
kierroksina) ja "valoaika" (valonnopeus/radioaktiivinen aika) ovat olleet
samaa luokkaa eli myös tuolla 2,5 miljoonan valovuoden takaa. Toisin sanoen
on hyvää evidenssiä, että valon nopeus on sama ollut vähintään sen 2,5
miljoonan vuoden ajan. 
W.T. Bridgman on tehnyt samaa tutkimusta pulsareita käyttäen. (Teemme
pientä yhteistyötä, paraillaan, häneltä on tulossa uusi versio
tutkimuksestaan). [14,Tikkanen],[15,Bridgman]. 


C. Hajoamissarjojen tasapainot 

Luonnosta uraani-238:n hajoamissarjan isotooppeja (ks. kohta I) löytyy
niiden puoliintumisaikoja vastaavassa suhteessa. Tämä kertoo sarjojen
tasapainosta eli siitä, että radioaktiivinen hajoaminen on kestänyt pitkän
aikaa, vähintään miljoonia vuosia. 

Esimerkiksi mikä tahansa kreationistinen malli, jossa hajoaminen olisi
ollut hirvittävän kiihkeää Nooan tulvaksi väitettyyn aikaan (2300 eKr
tms) eli geologisesti aivan äskettäin joko diskreetisti tai jatkuvasti
liudentuen exponentiaalisesti tai lineaaristikin, olisi jättänyt ylimäärän
väliaineita ja alimäärin loppusarjan aineita kuten Radium-226 jne
jäljelle. 

 Esim. Radium-226:n (1620v) ja Uraani-238:n (4500 milj.v.) puoliintumis-
       aikojen suhde s= 1620 : 4500 000 000 = 0.36 : miljoona. Tässä
       suhteessa pitäisi radiumia olla luonnossakin jos sarja on
       "tasapainossa". Tietosanakirja Facta (1970), sanoo radiumin
       luonnonpitoisuudesta: "n. 4 g kymmentä uraanitn:a kohti", josta
       saamme luonnossa havaittavaksi suhteeksi s = 4 g : 10 000 000 g 
        = 0.4 : miljoona. Likiarvona tämä on sama suhde kuin edellä
       teoreettisesti saamamme, jossa oletettiin miljoonien vuosien
       tasapainoinen hajoaminen.

Kreationistien väittämän hypoteettisen radioaktiivisuuden kiihtymisen
olisi pitänyt tapahtua muutaman tuhannen sijasta pikemminkin muutama
miljoona vuotta sitten, jottei sitä huomattaisi isotooppien
poikkeavuuksina. Tämän aikavaatimuksen olen osoittanut myös
tietokonesimulaatioin. (Tuloksia julkistin mm. helluntalaisten 
netmission.fin keskustelufoorumilla asiaan liittyvässä keskustelussa).
[4,Tikkanen] 



D. Muut tasapainot 

Luonnossa esimerkiksi tähdet ovat herkässä kaasudynaamisessa
tasapainossa, mitä tulee luonnonvakioihin. Jos vähänkään luonnonvakioita 
muuttaisi, kuten valonnopeutta kasvattaisi (kreationisti Setterfieldin
malli) kaksinkertaiseksi, niin aurinko yksinkertaisesti sammuisi. Jos 
valonnopeutta vähentäisi vain 10% niin auringon ja tähtien luminositeetti
(kirkkaus, lämpöteho) romahtaisi dramaattisesti puoleen. Myös maapallon 
koko muuttuisi [5,Carlip]. Näemme hyvinkin kaukaisten (= muinaisten) 
tähtienkin loistavan mallien mukaisesti. Tuskin luonnonvakiot voivat kovin
erilaisia olla esimerkiksi Andromedan galaksissa M31, joka on 2,5 
miljoonan valovuoden etäisyydellä. 


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 


III OLETUKSIA JA RAJOJA 

Kreationistit syyttävät usein kehitysmalleja ja iänmäärityksiä asenteella: 
"pelkkiä oletuksia - ei voi tarkistaa",
mikä ei pidä paikkaansa sillä kuten seuraavassa näemme, ne ovat
tarkistettavissa havainnoin. 




A Maa ja meteoriitit muodostuneet samasta materiakiekosta
(samoihin aikoihin): 


A1. Pisteet osuu isokronisuoralle 

Lähteessä 6 on lyijy-lyijy-maan ikäajoituksesta kuvio, jossa pisteet osuu 
suoralle. Selityksenä on annettu: 

"... Jos aurinkokunnan alkulähde olisi tasaisesti jakautunut suhteessa 
uraani-isotooppisuhteisiin, niin datapisteet tulevat samalle suoralle. 
Ja suoran kulmakertoimesta voimme laskea ajan, joka on kulunut kun 
materiakasaumasta erottyi yksittäisiä kohteita. Katso Isochron ajoitus 
FAQ-dokumetista tai Fauresta(1986, kappale 18) tekniset yksityiskohdat. 
Nuoren maan kannattajat vastustaisivat kaikkia yllä listattuja
"oletuksia", kuitenkin testi näille oletuksille on datakuvio itsessään. 
Todellinen, piilevä, oletus on, että jos nuo vaatimukset eivät ole täytetyt,
niin ei ole syytä, miksi datapisteet tulisivat suoralle. 

Tuloksena olevassa kuviossa datapisteet jokaiselle viidelle meteoriitille, 
jotka sisältävät eri määrän uraania, yksi datapiste kaikille
meteoriiteille, jotka eivät sisällä uraania ja yksi kiinteä pallukka
datapiste nykyisille  maasedimenteille. Se näyttää tältä:"[6, Stassen] 

http://www.talkorigins.org/faqs/faq-age-of-earth.html 



A2. Havaitsemme parhaillaan materiakiekkoja 

Hubble-avaruusteleskoopilla ja muilla astronomisin laitteilla nähdään
paraillaan aurinkokuntia, ainekiekkoja, planeettojen muhkuroineen syntyvän
mm. Orionin pölypilvissä. Se ei siis ole puhdas oletus.. 





A3. Samoja ikiä 

Pattersonin aikoihin ei ollut vielä luotaimia, vasta 1969- on kuussa ja 
Marsissa käyty ja Marsin ainetta tunnistettu ja tähtisimulaatiot
parantuneet kovasti. Maan, kuun, Marsin, Auringon kanssa saadaan samoja ikiä. 
Ks. kohta E (alla). Yhteiset iät viittavat yhteiseen
syntyaikaan ja yhteiseen syntyprosessiin yhteisestä materiakiekosta.


B. Lähdeisotoopit eivät tuntemattomia 


"Tiedämme loppuaineet mutta lähdeaineiden pitoisuutta ei voi millään
tietää", väittävät usein kreationistit radioaktiivisista
iänmääritysmenetelmistä. Mutta se luulo ei pidä paikkaansa. 


B1.Condordia-discordia iänmääritysmenetelmät 

Ne ovat siitä ovela metodi, ettei alkuperäisiä isotooppisuhteita
tarvitsekaan tietää, menetelmä itsessään kertoo sen. 
(Analogisesti vähän kuin usean muuttujan yhtälö: jos datapisteitä on 
riittävästi niin "alkuperäiset" tuntemattomat X,Y,Z saadaan selville). 


B2. Tähtisimulaatiot supernovista 

Toisin kuin kreationistit luulevat, me voimme nykyään arvioida myös mitkä 
olivat alkuperäiset suhteet, kuten uraanin eri isotoopit alussa. 
Uraanin isotooppien alkuperäiset isotooppisuhteet voidaan saada selville
tietokonesimulaatioista [7,Truran1], joissa simuloidaan supernovaräjähdyksiä. 
Niissä raskaammat alkuaineet, kuten uraani, lähinnä syntyvät.
Supernovaräjähdyksessä (josta maa ja ihmiset olemme koostuneet) ns.
r-prosessisa syntyneiden Uraani-235/Uraani-238:n isotooppien alkuperäinen
suhde on noin 1.35+-0.30. Nykyään maan luonnonuraanissa suhde on 0.007 
(0.7%). Tästä voi arvioida 0.7 miljardin ja 4.5 miljardin vuoden puoliin-
tumisajoin, että 135%:n alkuperäinen suhde olisi luonnonuraanilla ollut
n. 6.3 miljardia vuotta sitten. Tämä on tosin keskiarvo, pölypilvi on
ilmeisestikin ollut kooste, nuorempien ja vanhempien tähtiydinjätteiden
pölypilvistä (vanhemmista ja nuoremmista supernovajäänteistä), esim. osa
siitä on ollut vaikkapa 7 miljardia ..osa taas 5 miljardia vuotta sitten
tapahtuneista vanhoista supernovaräjähdyksistä. Mutta ainakin se on
jonkinlainen yläraja-arvio. 


B3. Lyhytikäisillä isotoopeilla suolatut 

Meteoriitit sisältävät selviä viitteitä, jäänteitä lyhytikäisistä 
radioaktiivisista isotoopeista (Al-26,Mn-53,S-36), joita oli läsnä juuri 
aurinkokunnan muodostuessa tähti- ja kaasupilvestä. Näitä isotooppeja on 
pitänyt olla läsnä juuri ennenkuin kiinteät kappaleet muotoutuivat ja 
lähtöisin mahdollisesti läheisestä supernovasta, joka oli shokkiaallolla 
laukaissut tähtipilven gravitaatioromahduksen kohti aurinkokunnan syntyä. 

Monia pitkäikäisiä radioaktiivisia isotooppeja kuten uraani-238 ja
kalium-40 on edelleen aurinkokunnassa, koska puoliintumisaika on niin 
pitkä, etteivät ne ole ehtineet hävitä. Esimerkiksi radioaktiivinen
alumiini-26 hajoaa "astronomisen nopeasti" vain 0,74 miljoonan vuoden
puoliintumisajalla magnesium-26:ksi, joten ennenmainittua 
ei ole nykään yhtään jäljellä. Mutta meteoriitista analysoimalla
muinaisia alumiinirikkaita ja magnesium-köyhiä mineraaleja, kosmokemistit
pystyvät määrittämään, että mineraali sisältääkin enemmän magnesium-26 
isotooppia kuin aurinkokunnan aines keskimäärin. Tämä kielii siitä, että 
alumiini-26:ta oli läsnä näiden meteoriittien syntyessä ja sittemmin tämän
isotoopin hajottua vain magnesium-26:ta on jäänyt jäljelle. [12,Taylor] 


C. Alarajat 

Maapallolta löytyy lukuisin eri menetelmin varmoja alarajoja tapauksiin 
joissa sillä on merkitystä nuoren maan kreationisteille (> 6-10 000 v), 
niitä olen käsitellyt erikseen toisella webbisivulla jo aiemmin 
[9,Tikkanen]. 

Vanhimmat zirkonikiteet 4.4 mrd v. löydetty Australiasta (ei riipu
meteoriiteista) [8,wikipedia]. 

"Muinaiselta Arkean aikakaudelta (3.8-2.5mrd v) peräisin olevia 
galeniittilyijymalmeja (PbS, esim. Puolassa) on käytetty 
ajoittamaan maan muodostumisen aikaa, kun nämä esittävät varhaisinta 
homogeenista lyijy-lyijy-isotooppisysteemiä tällä planeetalla. Nämä ovat 
antaneet tulokseksi 4.54 mrd. vuotta niinkin suurella tarkkuudella kuin
1%." [8,wikipedia] 
Tässä ja meteoriiteissä pyritään käyttämään sulfideja ja sulfidi- 
meteoriitteja, koska lyijy rikastuu mieluummin sulfideihin kuin sili-
kaatteihin verrattuna uraaniin. Eli pyritään lähes uraanittomiin näytteisiin,
jolloin sulan syntyhetken jälkeen uutta lyijyä ei ole voinut enää muodostua 
uraanin hajoamisesta. 



D. Ylärajat 

BigBang on monella eri menetelmällä [9,Tikkanen] saatu ajoitettua 13,6 
miljardin vuoden paikkeille. Se on äärimmäinen yläraja. Ainakaan sen 
vanhempi maa ei voi olla. Kohdassa b2 saatiin, että ainakin tuo 6.3
mrd. vuotta on jonkinlainen yläraja maan iälle, maa ei ole voinut koostua
supernovasta ennen sen räjähtämistä. 



E. Vertaisiät 


E1.Meteoriittien ikä on (jo yksinkappalein mitattuna) 4.5
miljardia vuotta 


E2.Kuun kivien maximi-ikä on 4.4-4.5 mrd.vuotta ja 


E3.Marsin meteoriitit 4.5 mrd vuotta.[8,wikipedia] 


E4.Auringon ikä 

 Viime aikoina auringon ikä on voitu mitata ja laskea tarkasti. Auringon 
fuusiomalleja voidaan pyöritellä tietokoneilla ja mallit antavat auringon 
kirkkauden yhteensopivasti havaintojen kanssa. Tämän lisäksi mallit 
antavat heliumin ja vedyn suhteen (He/H) säteen 
funktiona. Ns. helioseismologialla on viime aikoina voitu mitata auringon 
sisäinen rakenne ja He/H-suhde tarkasti ja samalla ajoittaa myös auringon 
ikä tarkasti. Helioseismologia on ilmiö, jossa auringon pinta aaltoilee 
seisovan aaltoliikkeen tapaisesti minuuttien-tuntien aikaskaalassa, 
tämä nähdään spektriviivoista (osa pinnasta tulee välillä kohti, osa 
välillä poispäin ja näkyy Doppler-siirtyminä tarkkuusspektrometrissä):


Nämä ääniaallot kulkee läpi auringon ja ovat riippuvaisia sen sisäisestä 
rakenteesta ja He/H suhteen profiilista ym. 
 Tämä sisäinen aaltoilu ja sen "spektrianalyysi" antaa samalla varsin 
tarkat reunaehdot aurinkomalleille, auringon sisäiselle rakenteelle ja 
auringon iälle niin, että auringon iäksi saatiin v. 1999 
4.66+-0.11 miljardia vuotta. [10, Dziembowski et al 1999] 

YHTEENVETOA:

Maan, kuun, Marsin ja meteoriittien iät 4.5-4.6 miljardia vuotta osuvat
hyvin tuohon auringon iän 4.55-4.77 miljardin vuoden arviohaarukkaan. Ne ovat 
syntyneet siis mittaustenkin mukaan varsin samanaikaisesti. 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 



IV MAAN IKÄ TARKIMMIN MITATTUNA

Meteoriitit antavat tarkimman iän maapallolle 

Maan tarkin ikäarvio on kuitenkin saatu meteoriittien avulla ja se on 
4.5 miljardia vuotta. Dosentti Martti Lehtinen sanoo vuoden 1999 
Tähdet ja avaruus-lehdessä: 


"Aurinkokuntamme vanhimmat hituset eli hiilipitoisten kivimeteoriittien 
vaaleat (runsaasti muun muassa kalsiumia ja alumiinia sisältävät) sulkeu- 
mat tiivistyivät 4566 miljoonaa vuotta sitten. Tavallisten kivimeteo-
riittien, kuten Porvooseen vuonna 1899 pudonneen Bjurbölen kondriittisen
meteoriitin, oliviini- ja pyrokseenijyväset eli -kondrit syntyivät sula-
pisaroista jo 4560-4552 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan alkoi Maan
ainesten yhteenkasautuminen, jota kesti noin 110 miljoonaa vuotta. Toisin
sanoen Maa oli 'valmis' 4450 miljoonaa vuotta sitten. 
Kuun niin kutsuttu lyijyn malli-ikä on 4500-4480 miljoonaa vuotta ja 
Kuun vanhimmat kivet, ylätasankojen vaaleat maasälpäkivet eli anortosiitit 
ovat iältään 4450 miljoonaa vuotta. Kaikki tämä tieto perustuu radioaktii-
visten alkuaineparien kuten uraanin ja lyijyn sekä rubidiumin ja strontiumin
tai uusien menetelmien (muun muassa jodin ja ksenonin) isotooppien antamiin
tuloksiin. Menetelmien ja laitteistojen kehittymisen myötä virherajat ovat
pienentyneet ja ovat nykyisin vain muutaman miljoonan, jopa vain 
2-3 miljoonan vuoden suuruusluokkaa." [11,Lehtinen 1999] 


 ---------------------------------------------------------- 

V. LÄHTEET

[1] Carlip, Steve: Physics FAQ 
 http://math.ucr.edu/home/baez/physics/ParticleAndNuclear/constants.html 

[2] Carlip, Steve: talk.origins 
 http://www.talkorigins.org/origins/postmonth/oct01.html

[3] "The Constants of Physics," Philosophical Transactions of the Royal 
 Society of London A310 (1983) 209-363 

[4] Tikkanen: Turbo Pascalilla tehty simulaatio, tarkkuustoleranssista
 riippuen 3-5 miljoonaa vuotta kesti saavuttaa luonnon radiaktiivisten
 hajoamissarjojen tasapaino. 

[5] Carlip, Steve: talk.origins, Mon, Oct 22 2001 5:25 am: 
"Here's the upshot. The minimum number N of nucleons (protons 
 and neutrons) needed for a star to ``ignite'' goes as (a/a_G)^{3/2}. 
 From point (1), Setterfield's a is constant; from point (4), his 
 a_G goes as 1/c^2. Hence his N goes as c^3. The present value 
 of N is a few percent of the number of nucleons in the Sun. Thus 
 in Setterfield's model, an increase in c by a factor of a little more 
 than 2 will turn off the Sun. Setterfield has various ``fits'' of the 
 rate of change of c, but by my reading this would have been about 
 1000 years ago. I think it would have been noticed." ... 
 "This goes as (a_G)^4 (see Barrow and Tipler, section 5.6), or, in 
 Setterfield's model, c^{-8}. A 10% change in c would thus cut the
 luminosity of the Sun by a factor of two." 

[6] Stassen,Chris: The Age of the Earth, 2005 
 http://www.talkorigins.org/faqs/faq-age-of-earth.html 

[7] Truran J.W.:"The age of the universe from nuclear chronometers", 
 Proc.Natl.Acad.Sci. USA , Vol.95, pp.18-21, January 1998, Colloquium
 paper "In our subsequent discussions, we have adopted the values 
 (232Th/238U)_r-process = 1.65 ± 0.20 and (235U/238U)r-process = 1.35 ±
 0.30, which represent averages of the values compiled by the above authors." 
 (Eli suomeksi: uraani-isotooppien suhde U235/U238 on noin 1.35+-0.30 
 supernovan jäljiltä.) 

[8] Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Age_of_the_Earth 

[9] Tikkanen: Vanha Maa ja maailmankaikkeus, versio 1.70 
   http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/oldf.html 

[10] W.A. Dziembowski, G. Fiorentini, B. Ricci, R. Sienkiewicz, 
   Helioseismology and the solar age, Astron.Astrophys. 343 (1999) 990 

[11] Lehtinen, Martti: Samalla kaistalla, Tähdet ja Avaruus 6/99,s.23 

[12] G.Jeffrey Taylor: Supernova Debris in the Solar System, 2000 
  http://www.psrd.hawaii.edu/Mar00/PSRD-supernovaDebris.pdf 

[13] STUK-A182,Hki2001 Mäkeläinen et al: 
  http://www.stuk.fi/julkaisut/stuk-a/a182.pdf 

[14] Tikkanen: CONSTANT SPEED OF LIGHT 1998 
  http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/c-const.html 

[15] W.T.Bridgman: Issues on Barry Setterfield's Claims of a Recently
 Decaying Speed of Light, August 22,2001 
 (new revision to appear in May 2006) 
 http://homepage.mac.com/cygnusx1/cdecay/index.html 


-----------------------------------------------------------------------
Kirjoitus ja kuvat © Mr. Kari A. Tikkanen 8.6.2006. 
Täydennettu ja korjailtu 15.6.2006.