Kalifornia

Sisällysluettelo

  1. Luonnonmaantiede
    1. Sijainti
    2. Korkokuva
      1. Pacific Border alue
      2. Sierra-Kaskadin alue
      3. The Basin and Range province
      4. Etelä-Kalifornia
    3. Ilmasto
      1. Vuodenajat
      2. Tuulet
      3. Sateet
      4. Lämpötila
    4. Kasvillisuus ja eliöstö
      1. Kasvillisuus
      2. Eläimistö
      3. Maaperä
    5. Vesistöt
      1. Sisävedet
      2. Rannikko
    6. Luonnonsuojelu
  2. Kulttuurimaantiede
    1. Väestö
    2. Elinkeinot
    3. Liikenneyhteydet
    4. Talous
  3. Lähteet
    1. Internet lähteet
    2. Painetut lähteet

1. Luonnonmaantiede

1.1. Sijainti

Kalifornia maailmankartalla ja USAn kartalla

Kalifornia on Yhdysvaltain osavaltio maan länsirannikolla. Se on ulottuu 32,5°:sta 42°:seen pohjoista leveyttä, 114°:sta 124,5°:seen läntistä pituutta. Kalifornia rajoittuu pohjoisessa Oregonin, idässä Nevadan ja Arizonan osavaltioihin, etelässä Meksikoon ja lännessä Tyyneen mereen. Kalifornian pääkaupunki on Sacramento. Pinta-ala on 411 049 km², osavaltio on pinta alaltaan kolmanneksi suurin ja kattaa yhdysvaltain pinta alasta n. 4,5 %. Kalifornia jakautuu neljään luonnonalueeseen, jotka ovat: The Pacific Border province, The Sierra-Cascade province, The Basin and Range province ja Lower Californian provinse

1.2. Korkokuva

Kalifornian pinnanmuotokartta ja tärkeimmät alueet

Kalifornian korkokuva on vaihteleva: siellä sijaitsee sekä läntisen pallonpuoliskon matalin paikka, Death Valley (86 metriä merenpinnan alapuolella) että USA:n korkein Alaskan ulkopuolinen vuori Mount Whitney (4 418 m). Mount Whitneyn ja Death Valleyn etäisyys toisistaan on n. 140 km

1.2.1. Pacific Border alue

Kattaa lähes koko läntisen Kalifornian. Jaetaan usein neljään osaan. Klamath vuoriin (The Klamath Mountains), jotka sijaitsevat osittain Oregonissa. Rannikko vuoriin (Coast Ranges), joka katkeavat oikeastaan vain San Franciscon lahden kohdalta. Transverse vuoret (San Gabriel Mountains, San Berdardino Mountains). jotka ulottuvat rannikolta Mojaven autiomaahan. Sekä 650 km pitkään ja keskimäärin 80 km leveään Central Valley, joka koostuu Sacramento ja San Joaquin jokien laaksoista

1.2.2. Sierra-Kaskadin alue

Laaja vuoristo, joka ulottuu Oregonin rajalta Transverse-vuoriin saakka, jakautuu Kaskadin ja Sierra Nevadan vuoristoihin.

Eteläinen Kaskadi-vuoristo koostuu rosoisista vuorista, käsittäen vulkaanisia huippuja ja laajoja laavavirtoja. Alueen korkein huippu, uinuva tulivuori, Mount Shasta on 4 371m korkea. Lassen Peak on Kalifornian ainoa toimiva tulivuori

Sierra Nevada sijaitsee lähes kokonaan Kaliforniassa. Vuoristo rajoittaa Central Valleyn itäreunan. Vuoret ovat lähinnä graniittia. Toisin kuin länsireuna, Sierra Nevadan itäreunat ovat hyvin jyrkkiä: Lähellä Owens järveä vuoristo laskee n. 3000 m reilun viidentoista kilometrin matkalla. Vuoriston korkeinta osaa kutsutaan High Sierraksi, korkein huippu on Mount Whitney, joka kohoaa 4 418 m korkeuteen

1.2.3. The Basin and Range province

Alue koostuu hedelmättömistä vuoristoalueista, laaksoista ja aavikoista. Alueen käsitetään yleensä koostuvan Great Basin -syvänteestä ja Sonoranin aavikoista. Death Valley sijaitsee syvänteen pohjalla ja on läntisen pallonpuoliskon matalin paikka, 86 m merenpinnantason alapuolella. Mojaven Aavikko kuuluu Sonoranin alueeseen, jonka tasankoja erottaa rosoiset, vaikkakin matalat vuoristot. Alueeseen kuuluu myös Coloradon autiomaa Salton Sean ympärillä

1.2.4. Etelä-Kalifornia

Etelä-Kalifornia kattaa alueet Transverse -vuoriston eteläpuolella ja Coloradon autiomaan läsipuolella meksikon rajaan saakka. Alueen korkein huippu on Palm Springsin eteläpuolella sijaitseva Mount San Jacinto joka ulottuu 3 293 m korkeuteen

1.3. Ilmasto

Sademäärä ja lämpötilagraafit eräiltä paikoilta, Kalifornian merivirta

Kalifornia kuuluu suurimmalta osaltaan subtrooppiseen lämpövyöhykkeeseen; Etelä-Kalifornia voidaan lukea trooppiseen- ja osavaltion pohjoisosat lauhkeaan vyöhykkeeseen. Välimeren ilmasto on vallitseva. Alueella on voimakkaita alueellisia ilmastoeroja. Esiintyy myös melkoisesti vuosittaista vaihtelua: El Niño saattaa lisätä sateita etenkin rannikon läheisyydessä

1.3.1. Vuodenajat

Kalifornian talvet ovat leutoja - lukuun ottamatta korkeita vuoristoja; Korkeimmilla vuoristoalueilla talvet ovat ankaria. Kesät ovat lämpimät tai kuumat. Suurin osa sateesta sataa lokakuun ja toukokuun välillä. Osavaltion pohjoisosissa on yleensä viileämpää ja kosteampaa, kuin eteläosissa. Vuoristojen länsirinteet ovat yleensä kosteampia kuin itärinteet, sillä vuoristot pysäyttävät Tyyneltä mereltä tulevan kosteuden.

1.3.2. Tuulet

Länsituulet ovat Kaliforniassa vallitsevia, ne tuovat mukanaan myrskyjä ja kosteutta, sekä mahdollistavat Yhdysvaltain suurimmat tuulivoimalat. Kuiva Santa Ana -tuuli puhaltaa pääasiallisesti idästä tai koillisesta Etelä-Kaliforniassa, kun sisämaan aavikoille syntyy korkeapaine.

1.3.3. Sateet

Sademääräkartta, kansallispuistot

Klamath-vuorten länsirinteillä, osavaltion kosteimmilla alueilla, voi sataa jopa 2,5 m vuodessa. Sierra Nevadan korkeimmat vuoret ovat lumihuippuisia. ja joillakin alueilla lunta sataa jopa 13 metriä vuodessa (vastaa 1,3 metriä vettä). Great Basinin ja Mojaven autiomaan alueet ovat äärimmäisen karuja: Death Valleyn keskimääräinen sademäärä on vain 50 mm ja joinain vuosina ei sada lainkaan

1.3.4. Lämpötila

Lämpötilat ovat selvästi leudompia ja tasaisempia Amerikan Tyynenmeren rannikolla kuin Atlantin puoleisella rannikolla, sillä Pohjoinen Tyynenmerenvirta lämmittää rannikon pohjoisosia vastaavasti kuin Golf-virta Euroopan pohjoisosia, toisaalta kylmä Kalifornianvirta jäähdyttää Etelä-Kaliforniaa. Vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovat etenkin rannikolla pienet, samoin lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä. Korkeus merenpinnasta laskee keskilämpötilaa n. 0,5° C per 100 m, joten vuoristossa 2 km korkeudella vaikutus on jo n. 10° C. Great Basinin ja Mojaven autiomaan alueilla lämpötilat nousevat korkeiksi, Death Valleyssa on mitattu Yhdysvaltain ennätyslämpötila 57° C, ja keskilämpötila keskikesällä nousee yli 35° C:een. Myös jopa 50° C vuorokausierot ovat mahdollisia. Central Valleyn pakkaseton aika on välillä 240 - 280 vrk vuodessa. Kasvukausi Kaliforniassa vaihtelee eteläisen rannikon yli 320 päivästä pohjoisen alle 120 päivään pohjoisissa laaksoissa

1.4. Kasvillisuus ja eliöstö

Kasvillisuusvyöhykekartta

1.4.1. Kasvillisuus

Metsä peittää 35 prosenttia Kalifornian pinta-alasta. Tiheimmät metsät ovat Klamath vuorilla, San Franciscon pohjoispuolisilla Rannikkovuorilla ja Sierra Nevadalla. Puun kasvu on nopeinta kosteilla länsirinteillä. Rannikkopunapuu kasvaa tiheinä metsinä Oregonin rajalta Monterreyn lahdelle saakka. Punapuu kasvaa yli 60 m korkeaksi, maailman korkeimmaksi sanottu on 111 m korkea. Korkeammalla vuorenrinteillä kasvaa lähinnä Douglas-kuusia. Kauempana sisämaassa kasvaa myös lehtipuita, kuten mm. Oregonin vaahteraa ja monia tammilajeja. Rannikko ja Klamath -vuorilla yli 1500 m, sekä Sierra Nevadalla 900 ja 2 400 metrin välisellä korkeudella kasvaa pääasiassa ponderosamäntyä, joka on Kalifornian kaupallisesti tärkein havupuu

Sierra Nevadan länsirinteiden korkeammillakin alueilla kasvaa punapuiden lähisukulaisia, mammuttipetäjiä, jotka voivat olla jopa 2000 vuotta vanhoja. Ponderosamäntyalueen yläpuolella kasvaa kuusia ja mäntyjä. Puuraja on n. 3 500 m korkeudella. Eteläiset länsirinteet kasvavat Chaparral-pensasta, joka syttyy helposti ja palot uhkaavat asutusta.

Itä-Kalifornian White-vuorilla kasvaa bristlecone-mäntyjä (harjaskäpy-), joista jotkut ovat yli 4 500 vuotta vanhoja.

Rannikolla ja Central Valleyn laitamilla kasvaa osin ikivihreää lehtimetsää. Lähes koko laakso on ruohoaluetta. Suuri osa Central Valleysta on nykyisin viljelmien peitossa

Autiomailla kasvaa pensaita, joskin niitäkin harvassa. Kuivimmilla alueilla kasvaa vain joitakin heiniä ja useita kaktuslajeja. Vesistöjen rannoilla on myös syvempi juuristoisia kasveja

1.4.2. Eläimistö

Kalifornian eläimistö on harventunut, etenkin vuosisadan alkupuolella eläinlajeja hävisi kuten esim. harmaakarhu, joka on edelleen Kalifornian tunnuseläin, mutta puumia, hirviä ja muitakin eläimiä on ja kannat ovat viimevuosikymmeninä pysyneet melko lailla samoina.

Kalakannat ovat pienentyneet Kalifornian sisävesillä ja ympäröivillä merialueilla

1.4.3. Maaperä

Tuottoisin maaperä on Central Valleyn tulva-alueilla, ja erillisissä laaksoissa, joita ovat mm. Imperial ja San Ferdando Valley. Maanviljely vaatii yleensä kasteluviljelmiä.

Autiomailta puuttuu humus, mutta ravinteita on paljon: maannostyyppi on siis aavikkomaannos Alueet sopisivat useimmiten viljelyyn kastelun avulla, mutta koska vettä ei ole saatavissa niitä käytetään yleensä laiduntamiseen.

Suuri osa osavaltion alasta ei kelpaa lainkaan viljelyyn

1.5. Vesistöt

Vesistökartta

1.5.1. Sisävedet

Sacramento ja San Joaquin jokien vesistöalueet ovat Kalifornian tärkeimmät. Sacramento, joka saa alkunsa Shasta vuoren juurelta, on osavaltion pisin joki (607 km). San Joaquin joki tulee Central Valleyhin Sierra Nevadalta Suunnilleen Fresnon kohdalla. Siihen laskevat kaikki eteläisemmän San Joaquin Valleyn joet. Suuret joet yhtyvät samaan suistoon Suisun Bayhin, joka on San Franciscon lahden itäinen käsi. Jokiin laskee vettä lähinnä Sierra Nevadan joista; Rannikkovuorilta lähtevät joet ehtivät yleensä kuivua ennen kuin saavuttavat jommankumman joen.

Muut Tyyneenmereen laskevat joet yleensä ovat lyhyitä, tosin Oregonin puolella alkava Klamath joki ja sen Klamath vuorien eteläosista lähtevä sivujoki Trinity ovat varsin pitkiä, Klamath yli 400 km. Etelämpänä on lähes yhtä pitkä Salinas-joki

Arizonan rajalla virtaava, Meksikonlahteen laskeva Colorado on yksi Yhdysvaltain tärkeimmistä joista; syrjäisestä sijainnista huolimatta siitä johdetaan valtavasti vettä Los Angelesiin ja ympäristöön. Toinen suuri vesijohto ulottuu seudulle aina San Joaquin Valleyn pohjoisosista

Kalifornnian tuhansista järvistä useimmat ovat pienehköjä. Suurin järvi Etelä-Kalifornianon Salton Sea, joka on 71 m merenpinnan tason alapuolella ja varsin suolainen. Lake Tahoe Nevadan rajan mutkassa on erittäin syvä: syvimmillään 1600 m ja keskisyvyydeltään maailman 11. syvin. Suuri osa järvistä on patoaltaita

1.5.2. Rannikko

Kalifornialla on 1 352 km rantaviivaa, kaikki saaret ja lahdelmat mukaan luettuna 5 515 km. San Franciscon lahti on suurin lahti, ja lähes täydellinen luonnollinen satama, kuten myös Eurekan ja San Diegon lahdet

1.6. Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelu on aktiivista ja tärkeimmät painopistealueet ovat tulvatorjunnan kehittäminen, maaperän eroosion vähentäminen, metsien- ja muun luonnoneliöstönsuojelu ja ilmansaasteiden vähentäminen. 46,2% maasta on valtion omistuksessa, mukaan luettuna 8 kansallispuistoa: Yosemite, Sequioia, Redwood, Joshua Tree, Kings Canyon ja Death Valley, Lassen Volcanic ja Eugene O'Neill puistot

Suurimmat ongelmat johtuvat etelänsuurten kaupunkikeskittymien, Los Angelesin ja San Diegon nopeasta väestön lisääntymisestä, ja näiden alueiden valtava veden tarve. Tämä on johtanut paikoin pohjaveden suolaantumiseen liikakäytön vuoksi, sekä suomalaisittain katsottuna epätavallisiin jopa 1000 km pitkiin vesijohtoihin. Myös veden valmistamista merivedestä on tutkittu, ja se saattaakin olla ratkaisu tulevaisuudessa.

2. Kulttuurimaantiede

2.1. Väestö

VäestöntiheyskarttaKalifornian väkilukuvun ja vähemmistöjen määrän kehitystä kuvaava kaavioKalifornian ja USA:n väkilukujen kehitys, Kalifornialaisten osuus USA:n väestöstä.Väestön ikä ja vähemmistöjakauma

Kalifornialaisia on n. 33,1 milj. ja keskimääräinen asukastiheys n. 81 as./km². Väestö on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Suurin osa kasvusta johtuu maassamuutosta ja maahanmuutosta. Yhdysvaltalaisia Kaliforniaan ovat houkutelleet mm. II-maailmansodan aikana rakennetut tehtaat, ns. Sun Beltin houkutteleva ilmasto, ns. Kalifornialainen elämäntapa, sekä Hollywood ja uuden teknologian keskus Piilaakso. Maahanmuutto on ollut rajua parin viime vuosikymmenen aikana. Suurin osa maahanmuuttajista tulee Meksikosta, osa laillisesti, osa laittomasti

Kalifornian väestöstä 93% asuu kaupungeissa; heistä suurin osa Los Angeles - Long Beachin, San Franciscon - Oaklandin ja San Diegon Konurbaatioissa eli kaupunkisulaumissa Tyynenmeren rannikolla. Lisäksi asutustihentymiä on Central Valleyssa

Los Angelesin ympäristössä asuu n. 16 milj. asukasta eli puolet Kalifornialaisista, itse kaupungissa asuu n. 3,6 milj. ihmistä. Alueella onkin paljon ongelmia, jotka johtuvat suoraan tai välillisesti asukaspaljoudesta: makean veden puute, liikenteen päästöt muodostavat pahimmillaan savusumua, slummiutuminen - 12,5% koko Kalifornian väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Kaliforniassa ei ole enemmistöä yhdysvaltalaisen jakotavan mukaan: suurimman väestöryhmän muodostavat valkoiset, heitä on n. 49,9%, latinoita on n. 31,8%, Aasialaista alkuperää edustavia n. 11,4% ja mustia n. 6,7%. Alkuperäistä intiaaniväestöä on alle 0,4% alueen ihmisistä

Pienet ja suuret vähemmistöt asuvat useimmiten omissa kortteleissaan tai kaupunginosissaan, joista tunnetuimmat lienevät Chinatown San Franciscossa ja Little Saigon Glendalessa (LA:n esikaupunki), mutta myös valkoiset, latinot ja mustat asuvat yleensä erillään toisistaan, tosin nykyisin etenkin köyhimpien ja rikkaiden alueilla sekaisin asuminen on yleistynyt

Alueella ovat edustettuna kaikki suurimmat uskontokunnat ja suurin osa muistakin merkittävistä. Suurin on Katolinen kirkko 25% osuudella kaikista uskontokuntien jäsenistä. Buddhalaisten USA:n pääpaikka on San Franciscossa

Oppivelvollisuus koskee 6 - 18 vuotiaita. Noin 11% lapsista käy yksityistä koulua. Alemman tason koulutus ei ole yhtä hyvätasoista kuin korkean asteen koulutus, joka on huipputasoa

2.2. Elinkeinot

ElinkeinorakennekaavioTyöttömyyskartta

>Kalifornialaisista suurin osa, 80% työllisistä, työskentelee palvelualoilla. Teollisuudessa työskentelee n. 15% ja alkutuotannossa n. 4%.

Joillakin palvelualoilla työskentelevien tulot jättävät heidät köyhyysrajan alapuolelle, mikä selittää köyhien suhteellisen korkean määrän. Työtä on etenkin suurissa kaupungeissa tarjolla, mutta palkka on huono. Työmarkkinoilla on arviolta 6 miljoonaa laitonta siirtolaista, jotka työskentelevät pimeästi pienellä palkalla

Työttömyys on ollut laskusuunnassa viime vuosina: vuonna 1998 se oli keskimäärin 5,9%. Se on hieman yhdysvaltain keskiarvoa 4,5% suurempi. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: Imperial -piirikunnan työttömyysaste on peräti 27%, kun taas San Franciscon lahden ympärillä työttömyys vain on 3-5%

Työntekijöistä 16%ammattiliittojen jäseniä oli vuonna 1997, mutta sittemmin ay-liike on hankkinut lisää jäseniä aktiivisesti, hyväksyen jäseniksi jopa laittomia siirtolaisia helmikuusta 2000 alkaen

2.3. Liikenneyhteydet

Tärkeimmät liikennereitit (kartta)

Suurin osa liikenteestä on autoliikennettä. Autoja on n. 46 sataa henkilöä kohti, mikä on suunnilleen keskiarvo USA:ssa. Myös lentoliikenne on erittäin vilkasta. Auto on tärkein sekä matkustaja että tavaraliikenteessä

Moottoriteiden rakentaminen alkoi 1940-luvulla ja alkoi hiipua 1970-luvulla vastustuksen vuoksi. Yhä kasvavat liikennemäärät aiheuttavatkin nykyään ongelmia. Kaliforniassa on 274 551 km valtateitä

Lentoliikenne, myös Kalifornian sisäinen, on erittäin vilkasta, josta on seurannut ruuhkautumista, joskaan ei vielä yhtä hankalaa kuin maanpäällä. Los Angelesin, San Franciscon ja San Diegon kentät ovat kuormitetuimmat

Kansallinen rautatieyhtiö Amtrak liikennöi kaliforniassa 10 110 km pitkällä rautatieverkostolla. San Franciscon ja Los Angelesin alueilla myös työmatkaliikennettä on raiteilla

Tärkeimmät satama-alueet ovat Los Angelesin ja Long Beachin alue sekä San Franciscon lahden alue, jonka tärkeimmät satamat ovat San Francisco, Oakland, Alameda, Richmond ja Redwood City. Muita merkittäviä satamia ovat San Diego, Crescent City ja Eureka. Satamat ovat tärkeä linkki ulkomaankaupassa etenkin Japanin suuntaan

Sisävesiliikennettä on lähinnä Sacramento ja San Joaquin jokien alajuoksuilla, Sacramenton ja Stoctonin kaupungit liittyvät vesistöihin kanavilla

2.4. Talous

Kalifornian tärkeimmät vientituotteet.Sähkön alkuperä Kaliforniassa

Kalifornia tuottaa noin kahdeksasosan USA:n bruttokansantuotteesta, eli vuonna 1997 GSP (Gross State Product) oli noin 1 035 miljardia dollaria, eli yli kahdeksan kertaa Suomen BKT. Mikäli Kalifornia olisi maa, se olisi mitattuna BKT/GSP:llä mitattuna 8. suurin - jääden vain hieman jälkeen Kiinasta

Maatalous on ollut Kalifornian talouden perusta 1700-luvulta lähtien, vaikka sen osuus on nykyään vain n. 4% GSP:stä. Maatalous on Kaliforniassa erittäin tehokasta koneiden ja kastelun, sekä hyvien lajikkeiden ansiosta. Esimerkiksi Kalifornialaiset riisiviljelmät tuottavat noin kolme kertaa enemmän kuin aasialaiset. Maatalouden käytössä maata on n. 11,6 milj ha, josta viljeltyä 38%. Viljelyalasta 78% on keinokasteltua. Tärkeimpiä tuotteita ovat hedelmät ja vihannekset. Vihannesten päätuotantoalueet ovat Sacramento Valley, Imperial Valley ja Salinas Valley , puuvillan, viinirypäleiden sekä mm. perunoiden San Joaquin Valley, hedelmien Etelä-Kalifornia. Lihakarjaa kasvatetaan lähinnä Central Valleyssa, mutta Sierra Nevasan harvaan asutuissa laaksoissa se on tärkein tulonlähde. Maitokarjaa kasvatetaan lähinnä Central Valleyssa ja tärkeimpien kaupunkialueiden läheisyydessä

Metsätalous muodostaa toisen 4% siivun GSP:stä yhdessä suhteellisen vähäisen kalatalouden kanssa. Sierra Nevadan alueella suurin osa tuloista tulee metsätaloudessa; Tärkeimmät puulajit ovat siellä Ponderosa ja Yellow männyt, Kalifornian lounaisosissa Punapuu ja Douglas-kuusi.

Kaivannaiset muodostavat kolmisen prosenttia GSP:stä, josta öljyn ja kaasun osuus on n. 2/3. Huolimatta suuresta mineraalituotannosta Kaliforniaan tuodaan mineraaleja teollisuuden tarpeisiin

Teollisuus muodostaa viitisentoista prosenttia Kalifornian GSP:stä. Suurin yksittäinen teollisuushaara on elektroniikkateollisuus (5% GSP:stä). Tärkeä tietotekniikka keskus on Silicon Valleyna parhaiten tunnettu Santa Clara Valley San Jose - Palo Alton alueella. Kaliforniassa tehdään myös mm. lentokoneita, autoja, avaruudentutkimuslaitteita sekä laivoja. Teollisuus on keskittynyt Etelä Kaliforniaan ja San Franciscon Lahden alueelle. Lentokoneteollisuuden keskittyy Los Angeilesin ja San Diegoon, autojen kokoonpano LA:iin, San Fernando Valleyhin ja Fremontiin, ruoan jalostaminen tapahtuu lähinnä Sacramentossa, Stoctonissa, Fresnossa ja muissa Central Valleyn kaupungeissa. San Franciscon alueella teollisuus on monialaista

Los Angeles on maailman suurin viihdeteollisuuden keskus: Hollywood on ollut elokuvamaailman kiistämätön keskus jo 1920-luvulta saakka, ja Los Angelesista on kehittynyt yksi tärkeimmistä TV tuotantokeskuksista USA:ssa

Los Angeles on yksi kolmesta Yhdysvaltain suurimmista ulkomaankaupan keskuksista. Muita keskuksia ovat San Francisco, joka palvelee laajaa aluetta sekä mm. San Diego. Kalifornian satamien kautta kulkee suuri osa USA:n Tyynenmeren kaupasta. Tärkeimmät viennin kohdemaat ovat Japani, Meksiko, Kanada, Taiwan ja Iso-Britannia joihin suuntautuu noin puolet viennistä, jonka arvo oli $104 mrd vuonna 1998

Energiantuotannossa Kalifornia on tukenut uusiutuvia energialähteitä, kuten geotermistä-, tuuli- ja aurinkoenergiaa

3. Lähteet

3.1. Internet lähteet

3.2. Painetut lähteet

Tämä sivu on viimeksi päivitetty 2002-03-23
Lauri Raittila lr@iki.fi