Kirjoittaminen - terapiaa vai taidetta?

Kirjoittaminen lähtee liikkeelle otsikosta, joka kuitenkin usein muuttuu matkan varrella. Samoin voi käydä kirjoittamisen kanssa: se mikä alkaa terapiana muuttuu taiteeksi, taiteena alkanut muuttuu terapiaksi, usein molemmat vaikutukset ovat yhtä vahvat. Tämän aineen otsikko ei muutu, sillä sitä ei saa muuttaa, vaikka aine ulottuisikin hieman sen rajojen ulkopuolelle, mutta se, miksi minä tätä ainetta kirjoitan muuttunee: Aloitin nimenomaan tästä aiheesta, sillä en ole saanut mitään paperille viikkoihin, ja rästiin on jäänyt puoli tusinaa ainetta. Kirjoitan siis tämän aineen kirjoittamisesta.

Kirjoittaessaan ihmisellä harvoin on päämääränä taide tai terapia - useimmiten hänen mielessään kangastelee palautuspäivä, death-line. Määräaikaan mennessä on saatava tulos valmiiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei tuotos olisi taidetta taikka työ palkitsevaa - päinvastoin: kirjoittaminen on usein jopa molempia. Kirjoittaminen helpottaa oloa, mutta ei varmaankaan silloin, jos alkaa kirjoittaa pakolla pahaa oloa lievittääkseen: Minulla oli laiskuuden aiheuttama tunne, etten saa mitään aikaan. Tänään kuitenkin sain kirjoitettua kappaleen, jonka jälkeen tämä toinen oli jo helppo. Vielä kun keksisi jotain sanottavaa.

Kaikki ihmiset kirjoittavat. Kaikki eivät kuitenkaan kirjoita runoja, tarinoita tai ylipäänsä mitään mitä yleensä luetaan taiteeksi - eivät edes kaikki kirjailijat: tietokirjoja ei useinkaan lueta taiteeksi. Mielenkiintoista on että kirjoitus on taidetta riippuen sen tyylistä kun taas kuvat ja äänet ovat taidetta ollessaan taidokkaasti tehtyjä. Tästä syystä osuvintakaan kuvatekstiä tietokirjassa ei käsitä taiteeksi edes sen luoja, vaikka olisi miettinyt sitä useita päiviä. Toisaalta saman kirjan kuvitus nousee taiteen tasolle, jos vain on kaunista.

Kirjoittaminen on hyvää terapiaa, sillä kirjoittaessa saa tehdä virheitä, sillä ne voi korjata. Siksi onkin hyvä kirjoittaa yksin, tietokoneella tai lyijykynällä. Kukaan ei pidä kirjoittamisesta kuulakärkikynällä, jos tuloksen täytyy olla kaunis - jo yhden osoitteen kirjoittaminen kirjekuoreen on turhauttavaa kaikkien numeroiden on mentävä oikein, ja oltava selkeitä, jotta posti osaisi kuljettaa sen perille. Mikäli ylioppilasaine pitäisi kirjoittaa täysin puhtaaksi, ilman ensimmäistäkään virhettä, veisi puhtaaksikirjoittaminen aikaa kaksin-ker-taisen määrän: täytyisi olla varma..

Nykyään kirjoittaminen on työtä siinä missä muukin sisältötuotanto. Tästä syystä terapia ja taide ovat olleet poissa muodista, vaikka uusi aika on tuonut kaikille pöytälaatikkokirjailijoille mahdollisuuden julkaista internetissä sähköisesti. Tämä on tietysti hyvä asia. Sillä pöytälaatikkoon tekeleensä jättänyt ei pelkää, että hänelle nauretaan, että hänen työnsä ja harrastuksensa mitätöidään ja hänen arvonsa riistetään. Nykyään pöytälaatikkokirjailijan tulee pitää pöytälaatikkonsa lukossa, mikäli haluaa säilyttää tarinansa pöytälaatikossa. Toisaalta jos työ on parempaa kuin itse luulee itsetunto nousee pilviin.

Minä olen kirjoittanut yhden novellin, jonka uskoin olevan melko hyvä. Kirjoitin sen samana yönä kuin viisi muutakin seuraavana päivänä palautettavaa työtä. Tämä novelli sai arvosanakseen täyden kympin kaikkien muiden töiden ollessa huonompia kuin olin kirjoittaessa ajatellut. Kuitenkin kirjoittajan itsetuntoni nousi pitkäksi aikaa, aion jopa kirjoittaa toista novellia, vapaaehtoisesti.

Tämän aineen kirjoittaminen oli minulle hyvää terapiaa, vaikka ei mielestäni mitään taidetta olekaan. Uskon, että taiteen kirjoittaminen on parasta terapiaa, etenkin jos joku muukin sitä arvostaa. On kuitenkin niin että taiteilijaksi terapian vuoksi ryhtyvän on paras kirjoittaa runoja, sillä kuka tahansa voi kirjoittaa kauniin runon, sillä runo saa suurimman osan sisällöstään lukijaltaan, ja kuka tahansa osaa tulkita runon kauniiksi. Runot ovat kuin modernia maalaustaidetta - kun niille löytää oikean yleisön ne ovat kauniita. Minä olen kirjoitukselleni paras yleisö, ainakin tässä aineessa, jonka olen kirjoittanut itselleni.

Tämä sivu on viimeksi päivitetty 2002-03-23
Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 2002-08-05
Lauri Raittila lr@iki.fi