Citadels
|
| Bruno Faidutti on vakuuttanut allekirjoittaneen erittäin toimivilla peleillään yhdeksi suosikkisuunnittelijoistani. Näppärät, hauskat ja näennäisen keveät pelit ovat saaneet varsin laajan kannattajajoukon osakseen. Citadellesista (Citadels) olin kuullut jo aiemmin positiivisia palautteita, jo pelkästään sen seikan takia, että pelin saksalainen versio Ohne Furcht und Adel oli loppusuoralla kilpailemassa Spiel des Jahrens-tittelistä. Pääsinpä pelin Ranskalaista versiota jopa näpräämään käsissäni hetken ajan, mutta pelaamaan en peliä päässyt, vaikka seurasinkin yhden mittelön sivusta. Kuten Bruno Faiduttin sivuilta käykin ilmi oli hänellä vaikeuksia peli saamiseksi markkinoille englanninkielisenä, mutta sitkeän yrittämisen jälkeen hän onnistui saamaan Fantasy Flightsin julkaisemaan pelin ja nyt se on viimeinkin täällä! Paketti on isokokoinen laatikko, jonka sisältä löytyvät kortit, pelimerkit ja säännöt. Pakkauksen koko on kuitenkin aika hankala, sillä kaikki tavarat olisivat mahtuneet huomattavasti paremmin alkuperäiseen pakkaukseen. Nykyiseen pakettiin jää hukkatilaa paljon, mutta siltikään kortteja ei voi laittaa paketin sisälle yhteen kasaan laitettuna vaan ne pitää jakaa kahteen eri kasaan. Paketin ulkoasu sen sijaan on erittäin onnistunut ja vetoaa varmasti ostajiin kaupan hyllyillä ollessaan. Korttien taso on erinomainenpelimerkit ovat näppärät ja toimivat ja säännöt on saatu sisällytettyä yhteen taitettuun paperiarkkiin, jopa siten, että säännöistä ei pitäisi suurta epäselvyyttä olla huolellisen lukemisen jälkeen. Ensivilkaisulla pelistä saa miellyttävän kuvan, joka kirkastuu peliin syvemmin tutustuttaessa. |
|
| Citadelsissa pelaajien tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman arvokas kaupunki, jotta siitä saisi pelin lopussa mahdollisimman paljon pisteitä. Kuulostaa tutulta, mutta pelissä on nerokkaasti yhdistelty mekaniikkoja ja lopputuloksena on ihan oma pelinsä, vaikka Groon ja Verräterin vaikutteet taustalta helposti huomaakin. Saatuaan kaksi lanttia ensimmäisen kierroksen alussa valitaan pelaaja, joka valitsee saatavilla olevista henkilökorteista itselleen hahmon (salamurhaaja, varas, velho, kuningas, piispa, kauppias, arkkitehti ja sotilasjohtaja). Hahmokortit on myös numeroitu juuri samassa järjestyksessä ja pelaaja, jolla on pienin numero aloittaa pelin ja peli jatkuu kierroksen loppuun asti numerojärjestyksessä. Eri hahmoilla on myös erilaisia kykyjä, joiden avulla he voivat poiketa säännöistä. Salamurhaaja voi estää jotakin pelaajaa tekemästä vuorollaan siirtoaan, arkkitehti voi rakentaa kaksi korttelia enemmän kuin muut jne. Tarkkaavaisuutta siis tarvitaan. Pelissä rakennetaan kaupunkeihin ns kortteleita, joiden rakentaminen maksetaan kultarahoilla. Kortteleista saa myös pisteitä juuri niiden rakennuskustannusten verran. Korttelit ovat jaettu viiteen eri väriin ja väreillä on merkitystä riippuen siitä millaisella hahmolla hän kierrosta pelaa, esimerkiksi pelaaja saa kuninkaana rahaa enemmän, jos hänellä on keltaisia kortteleja kaupungissaan, yhden kultarahan per keltainen kortteli. Seuraavan kierroksen aloittaa pelaaja, joka on saanut kuningaskortin käteensä. Hän ottaa hahmokortit käteensä, valitsee niistä itselleen yhden ja laittaa sen eteensä selkäpuoli ylöspäin antaen loput kortit seuraavalle pelaajalle jne, kunnes kaikki pelaajat ovat saaneet hahmokortin itselleen. Vuoroillaan pelaajat voivat tehdä seuraavia asioita: toimintavaiheessa he valitsevat itselleen joko rakennuskortin (joita nostetaan kaksi ja toinen palautetaan rakennuskorttipakkaan pohjimmaiseksi kortiksi) tai he ottavat rahakirstusta itselleen kaksi kultarahaa. Tämän jälkeen seuraa rakennusvaihe, jossa pelaajat saavat rakentaa yhden korttelin kaupunkiinsa maksamalla kortissa oleva summa kultarahoja. Kaupunkeihin ei saa rakentaa kahta samanlaista korttelia. Hahmokorteissa olevia kykyjä saa käyttää vain kerran kierrosta kohti, mutta niiden käyttö on erittäin suositeltavaa. Kierroksen lopulla siis hahmokortit kerätään pakakasi ja kuninkaana ollut pelaaja aloittaa hahmokorttien valinnat ja peli jätkuu. Peli päättyy kun joku pelaajista saa rakennettua kahdeksannen korttelin valmiiksi. Pelikierros kuitenkin pelataan loppuun ja he saavat pisteitä seuraavasti: pisteen jokaisesta kultarahasta, jonka he ovat rakennusmaksuina rakentaneet, +3 pistettä, jos heillä on kaikkia viittä eri väriä korttelien joukoissa, +4 pistettä sille, joka saa ensimmäisenä kahdeksan korttelia kasattua ja +2 niille pelaajille, jotka saavat tämän jälkeen kahdeksan korttelia kasaan. Pelaaja, joka saavuttaa eniten pisteitä on voittaja. |
|
Mikko
Saaren tekemä suomennos Citadelsin säännöistä Melankolian
sivuilla!
ja
samaisen Mikko Saaren tekemä arvostelu samasta pelistä.
