Attila

Julkaisija: Rio Grande
Pelaajia2-5
Ihannepelaajamäärä4-5
SuunnittelijaKarl-Heinz Schmiel
TyyppiLautapeli
MuutaRooman valtakunnan tuhon alku
Peliaika30 - 60 minuuttia
lyhyestiGermaanisten heimojen asettuminen Rooman valtakunnan alueille
Kiinnostavuus (1-10)9
Uudelleenpelattavuus8
Ulkoasu (1-10)9

Attila

Joskus sitä joutuu tilanteeseen, jolloin huomaa aivan erehdyksessä hankkineensa pelin, josta ei ole aikaisemmin juuri kuullutkaan. Jouduin itse tällaiseen tilanteeseen sekoilujen seurauksena ja käsiini sitten lyötiin Karl-Heinz Schmielin Attila. Peli oli onneksi englanninkielinen ja sen kustantajana oli Rio Grande Games, jonka valinnat ovat aikojen saatossa osoittautuneet vähintäänkin onnistuneiksi. Hienon ulkoasun omaava paketti piti sisällään erinomaisen ja näyttävän pelilaudan, kortit ja pelinappulat. Verrattuna esimerkiksi vanhan Avalon Hillin pelikomponenetteihin on kehitys ollut huikea. Peliä piti sitten pelata varsin lyhyellä varoitusajalla (n 20 minuuttia) ja paketin sisältä löytyvät säännöt osoittautuituivat onneksi erittäin helppolukuisiksi. Erinomainen kokonaisuus! Attila

Vandaalit menivät Kreikkaan?

Attila kertoo Hunni Attilan ajoista, jolloin Attilan ratsujoukot työnsivät edellään germaanisia heimoja, jotka puolestaan tuhosivat länsi-Rooman valtakunnan rippeet. Pelissä laudalle sijoitellaan juuri näitä germaanisia heimoja (Saksit, Teutoonit, Vandaalit, Gootit, Frankit ja tietysti Hunnit). Pelissä on tarkoituksena saada kokoon mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa. Tämä tapahtuu siten, että pelaajille jaettavista kuudesta kortistä näkee mitä heimoja on pelaajan mahdollista pelata pelilaudalle. Ensimmäisellä kierroksella heimoja laitetaan pelilaudalle siten, että niistä heimoista joita kentälle pelaaja laittaa saa hän yhden vaikutusvaltapisteen. Tämä lisätään hänelle erilliselle vaikutusvaltataulukolle. Heimot etenevät tulosuunastaan sisemmälle Välimeren alueelle, joten mikään heimoista ei voi aloittaa Afrikan alueelta vaan niiden on edettävä maakuntien kautta sinne. Pelissä pelataan neljää eri vuosisataa, jotka päättyvät aina kun sille vuosisadalla määrätyt rauhat on käytetty loppuun. Alueille syntyy nimittäin konflikteja heti, jos sinne on laitettu viisi kappaletta heimojen merkkejä. Tällöin tulee taistelu, jonka ratkaisevat pelaajat siten, että he laittavat korteistaan pöydälle juuri niitä heimoja tarkoittavia kortteja, kuin alueella on. Sitten lasketaan yhteen eri heimojen lukumäärä maakunnassa ja lisätään se luku korteista tulleisiin pisteisiin. Alhaisimmat pisteet saanut heimo poistetaan ja alueelle laitetaan rauhanmerkki, jonka jälkeen alueelle ei saa laittaa lisää heimomerkkejä. Ensimmäisen vuosisadan jälkeen peliä jatketaan kuten aiemmin, mutta tällä kertaa pelilaudalle laitetuista heimoista saadaankin jo kaksi vaikutuspistettä, kolmannella kolme ja neljännellä neljä. Pisteitä kerätään eri heimoille ja pisteet niistä saa aina kun kyseisen vuosisadan kaikki konfliktit on läpikäyty. Silloin heimoista saadaa pisteitä siten, että kaikkein suurimman vaikutusvallan heimosta omaava saa pistett kaikista pelilaudalla olevista heimon jäsenistä ja kakkoseksi tullut saa pisteen jokaisesta alueesta, jolla heimon jäseniä on. Peli päättyy, jos jonkun heimon kaikki jäsenet ovat pelilaudalla, joku pelaaja saavuttaa jonkin heimon suhteen maksimivaikutusvallan tai kaikki konfliktit on käyty lävitse. Peli päättyy ja eniten pisteitä kerännyt pelaaja on voittaja. Pelissä on apuna vielä kolme erikoismerkkiä, joiden avulla voit vaihtaa käsikorttisi kokonaan tai vain parin kortin osalta, tuplausmerkki, jolla voit pelata heti toisen kierroksen lopetettuasi ensimmäisen ja vaikutusvaltakortin, jonka avulla voit nostaa kahdella pisteellä vaikutusvaltaasi.

Attila, Escape From Far Tundra!

Peli on todella helppo oppia erinomaisesti kirjoitetun (siis käännetyn) sääntökirjan avulla. Ensimmäisen pelatun pelin jälkeen kaikki olivat lähes täysinoppineita pelin mekaniikan suhteen ja seuraava peli menikin varsin sutjakasti. Vasta loppua kohti joutui pelissä miettimään miten suojata ykkös- ja kakkostilojaan eri heimojen kesken. Joistakin heimoista on luovuttava, mutta jos kaksi pelaajaa kilpailee ykköstilast hyvin herkästi käy, että juuri nämä pelaajat jakavatkin ne kaksi himoittua sijaa ja saavat suuret pisteet itselleen. Peli muistuttaa idealtaan aika lailla Dogea ja Web of Poweria, mikä ei kuitenkaan ole peliä huonontava seikka, sillä peli on kuitenkin selkeästi oma pelinsä ja se vaatii kuitenkin pelin idean omaksumista. Suosittelen kaikille alle tunnin kestävistä, mutta haastavista peleistä kiinnostuneille. Peliä pystyy pelaamaan varsin helposti kolmekin vuoroa putkeen ja bonuksena on vielä ihan mielenkiintoinen peli-idea.

Takaisin