Raid on St. Nazaire

Julkaisija:Avalon Hill (vanha)
Pelaajia1 (2)
Ihannepelaajamäärä1
SuunnittelijaRob Markham, M. Scaman
Tyyppisoolostrategialautapeli (huh)
MuutaHieno soolopeli
Peliaika2-4 tuntia
lyhyestiTuhoa Saksan hallussa oleva telakka
Kiinnostavuus (1-10)8
Uudelleenpelattavuus (1-10)6
Ulkoasu (1-10)7

RAID ON ST. NAZAIRE

Raid on St. Nazaire on kuolemassa olevien pelien ylväs edustaja. Soolopelit ovat jäämässä tietokonepelien yliajamaksi, mutta muutamia pelejä vuosittain kuitenkin tulee. Niihin on Suomesta käsin hieman vaikeaa päästä tutustumaan, mutta Fantasiapelit tuo niitä onneksi silloin tällöin myyntiin. Yksi parhaimmista on Raid on St. Nazaire. Kysessähän on Brittikommandojen isku Ranskalaiseen St. Nazairen telakkasatamaan. St. Nazaire oli ainoa telakka, jossa olisi voinut korjata Tirpitzin vauriot ja mahdollistaa sen lähettämisen Atlantille (Saksan telakat oli pommitettu jo siinä vaiheessa). Britit suunnittelivat iskun, jossa hävittäjällä ja parilla pienemmällä aluksella lähetetään iskuryhmä tuhoamaan satama korjauskelvottomaksi. Hävittäjällä jysäytetään sulkuportit hajalle ja kommandot tuhoavat niin paljon kuin ehtivät ennen antautumistaan. Historiasta tiedämme, että isku onnistui täydellisesti ja elossa olevat kommandot pääsivät sodan päätyttyä kotiin. Telakka saatiin korjattua vasta Ranskan vapauduttua.

TYKITYSTÄ TÄYSILLÄ

Raid on St. Nazaire alkaa lähestymisellä St. Nazairen satamaa kohti mereltä käsin. Tehtävä suoritetaan yöllä, joten Saksalaisten tykit ampuvat merelle sokkona, mutta huonon onnen iskiessä ammus saattaa osua kohdalleen. Lähestyttäessä satamaa saavutaan valonheittimien alueelle. Konekiväärit kannattaa tuhota, jotta kaikki pääsevät turvallisesti rantaan ja suorittamaan tehtäviään. Kartta on hienon näköinen ja siinä on ns. "area movement" systeemillä paikat joissa pitää ja voi käydä. Alueet on piirretty karttaan palloina ja neliöinä, jotka on yhdistetty erilaisilla viivoilla. Viivat ilmoittavat kuinka helppo niitä pitkin on liikkua ja jotkut viivat ilmaisevat vain pelkkää näköyhteyttä.
Saksalaiset joukot ovat aluksi vähäiset, mutta niitä alkaa ilmaantua lisää ja lisää. Mukana ovat miehistökuljetusajoneuvot, joita ei voit tuhota. Kiire tulee, jos aiot suorittaa riittävän määrän tehtäviä, jotta saat Voittoehdot (Winning condition) täytettyä ja voitat pelin. Voittoehtoina on hävittäjä Campbetldownilla sulkujen tuhoaminen, kommandoilla tärkeiden strategisten kohteiden räjäyttäminen ja Saksalaisten joukkojen hätistely, jotta pioneerit saavat riittävästi aikaa panosten asetteluun ja räjäyttämiseen ennenkuin Saksalaiset pääsevät purkamaan pommit. Nopat ovat armottomia, joten pelin läpäisy ei ole vain vasemmalla kädellä huitomista. Peli on erttäin haastava ja nautinnollinen. Tosin suurin osa pelaajista varmaankin ottaa mieluummin tietokoneella erän Close Combattia.

SUHTEELLISEN HYVÄ

Pelinä Raid on St. Nazaire on lajityyppinsä parhaimmistoa. Soolopelit ovat kuitenkin jäämässä harvinaisemmaksi herkuksi nykypäivän pelimaailmassa. Valitettavan harvinaisiksi käyneitä pelejä edutavat mm. Ambush!, Patton's Best, Flight Leader jne. Ehkä myöhemmin saatan kirjoittaa niistäkin arvosteluja. Raid on St. Nazairea voin suositella, jos sinulla on muutama tunti aikaa ja kärsivällisyyttä. Peli kyllä palkitsee pelaajansa jännittävällä juonellaan ja toimivalla mekaniikallaan. Kahta samankaltaista skenaariota tuskin tulee pelattua.

SPESIAALI

General lehdessä oli aikoinaan variantti, jossa kaksi pelaajaa voivat pelata Raidia. Toinen puolisko ohjaa saksalaisten puolustusyrityksiä ja toisen ohjatessa brittijoukkoja. Toimiva ratkaisu toi ihan toimivan kaksinpeliratkaisiun mukaan ja on ihan positiivinen kokemus. Valitettavasti General-lehden julkaisun loputtua en ole itse tähän numeroon törmännyt. Avalon Hill vaikeusluokituksen (1-10) mukaan peli on arvoltaan 4 eli kohtuullisen helppo.

Lutz Pietschkerin erinomainen verkkosivu Raid on St. Nazairesta.

Takaisin