World War II: Europen Theater of Operations
|
| Kuten olen monesti sanonut oli valtavankokoisten strategiapelin kohtalon hetket 80-luvun alkupuolella ja suurin isku harrastajille oli SPI:n joutuminen taloudellisiin vaikeuksiin. SPI:n ostajan TSR:n lyhytnäköisyys oli ilmeinen ja yhtiön lippulaivan eli Strategy&Tactics-lehden lopettaminen (vaikka lehdellä oli yli 60 000 tilaajaa, jotka ostivat ison määrän strategiapelejä vuodessa) ja lähes koko strategiapelipuolen suunnittelijoiden ulosheittäminen käytännössä lopettivat isojen strategiapelein valtakauden. Toki TSR julkaisi vielä joitakin strategiapelejä, mutta ne olivat vain uusintajulkaisuja vanhoista SPI:n peleistä tai vain kalpeita varjoja entisistä peleistä. Yksi omalle kohdalle osuneista peleistä oli WW2: Europena Theater of Operations peli, joka tuli hankittua lähinnä sen vuoksi, että peliin mahtui jopa viisi pelaajaa kerralla. Muutaman kaverin kanssa peliä tuli sitten pelattua ja vaikka yhtään peliä emme jaksaneet pelata aivan loppuun asti (heh) oli strategiakärpänen kuitenkin purrut lopullisesti. Hankin silloin itselleni huomattavasti helpomman pelin nimeltään OGRE ja sen avulla strategiapeleihin tutustuminen oli huomattavasti kivuttomampaa. Tämän jälkeen paluu WW2:ETOn pariin oli helpompaa ja saimme pelattua parikin peliä loppuun asti. WW2:ETO ei ollut onneksi säännöiltään vaikeimmasta päästä, mutta yli kahdeksansataa nappulaa ja yli kymmentuntinen peliaika asettivat rajoituksia pelille, koska meillä ei ollut tilaa, johon pelin olisi voinut jättää lepäämään yön yli. Kartat olivat näppärät, mutta nappuloita oli hieman liikaa verrattuna kartoilla olevien heksojen määrään (nappulapinothan eivät tunnetusti voi kaatua missään tilanteessa!). Peliin on olemassa myös sisarpeli, nimeltään WW2:Pacific Theatre of Operations, jotka yhdistämällä saatiin aikaiseksi todella massiivinen peli, jota itse en, valitettavasti koskaan ole kokeillut, mutta muutama tuttava kyllä on tässä onnistunut. Heidän mukaansa peli oli oikein toimiva ja piti otteessaan loppuun asti. Todennäköisesti näin onkin! |
 |
Nappulapino kaatuuu!Pelinä WW2:ETO ei siis ollut pahimmasta pästä vaikka aikaa pelin parissa kului todella paljon. Peliin siis mahtuu viisi pelaajaa (Iso-Britannia, Saksa, Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Ranska). Saksa ei ole yksin vaan se saa haltuunsa myös liittolaistensa armeijat ja hyödykkeet (Italia, Suomi, Romania jne). Liittoutumattomat maat ovat myös armeijoineen kartalla, joten pelistä tulee varsinkin alkupuolella hieman sekava. Pelissä on myös tavanomaisen pelaamisen lisäksi taloudellinen puoli, jonka avulla peli kokonaan uuden näkökulman. Saksan on siis upotettava saattueet ja vallattava tarvittavat alueet. Taistelut kulkevatkin useasti historiallisia uomia!Muista strategiapeleistä WW2:ETOn erottaa sen komentorakenne. Ennenkuin joukko-osastot ja yksiköt voivat tehdä mitään ne täytyy aktivoida. Aktivointi tapahtuu kolmella eri tavalla: Yksiköt aktivoituvat itse, Kenraali tai jokin muu komentaja aktivoi samassa ja viereisissä heksoissa olevat yksiköt tai sitten Esikunta (HQ) aktivoi kaikki joukot HQ:n vaikutusalueelta. Tapa millä yksiköt ja joukot on aktivoitu vaikuttaa sitten niiden liikkumiskykyyn HQ:n antaessa pisimmän liikkumiskyvyn. Joukkoja voi myös aktivoida useamman HQ:n avulla, jolloin on mahdollista hyökätä suurhyökkäyksellä esimerkiksi jotain rintamaa vastaan suurella määrällä yksiköitä. Hyökätäkseen on pelaajan ostettava ns offensiivinen oikeus kolmea kuukautta ennakkoon aiemman vuodenajan aikana. Jos pelaajalta loppuvat ostetut offensiiviset oikeutukset voi pelaaja ostaa niitä myös vuoron aikana, mutta se on erittäin kallista. Hyökkäyksen alkaminen on kaikille puolille samanaikanen ja edun hyökkäyksen aloittamiseen saa se pelaaja, joka osti offensiiviin oikeuttavia nappuloita eniten. Taisteluja jatketaan, kunnes toiselta osapuolelta loppuu offensiivinappulat tai aktivoidut joukot. Pelissä ovat mukana myös ilmavoimat, joiden merkitys on suuri. Pelissä voit liikuttaa koneita lentokenttien välillä, pommittaa vihollisen kohteita ja käyttää niitä hyökkäysten tukena. Todella tarkasti on mietittävä mihin koneita käytetään, sillä niitä ei kuitenkaan ole liikaa. Lennossa olevia koneita voi käydä häiritsemässä ja tulla samantien itse häiriköinnin kohteeksi. Taistelut käydään laskemalla omien koneiden hyökkäyspisteet ja vähentämällä se vihollisen vastaavasti ja taulukon avulla heitetään sitten noppaa ja tulos ratkeaa. Suurella joukolla taistelut ovat todella tiukkoja, jolloin taistelut voivat kestää todella pitkäänkin. Lisäksi mukaan heitetään kotikenttäedut, it-torjunnat ja muut bonukset. Maataisteluissa uutta ovat erikoiskyvyt eli läpimurto ja hyväksikäyttö, jotka saavat vielä lisäpotkua jos mukana on kenraali (kaikilla pelaajamailla on kenraaleja). Tankkien avulla voit tyhjentää läpimurron jälkeen alueet, joihin jalkaväki voi sitten esteettä ilman, että ne jäisivät taistelun melskeiden vuoksi jumiin. Läpimurron tehnyt tankkiosasto voi myös hyökätä jalkaväen hyökkäyksen aikana. Hyväksikäytön onnistuessa ei läpimurron kaltaista liikkumista sallita, mutta onnistuneen taistelun jälkeen voi kenraalilla varustettu tankkiryhmä liikkua extramäärän heksoja. Jos esimerkiksi tankkien mukanan on Patton tai Guderian ne voivat liikkua jopa 5 heksaa lisää! Laivastotaistelut ova melko heppoisia, koska Saksalla ei loppujen lopuksi ollut kovin suurta laivastoa, mutta ilkeyksiä sillä kyllä saa tehtyä ja onneksi U-veneitä on riittävä määrä häiritsemään liittoutuneille tärkeitä laivasaattueita. Peli siis toimii oikein mukavasti ja laajuudestaan huolimatta on pelattavissa jopa yhden päivän aikana. Usein päivä ei kuitenkaan riitä eli pelipaikaksi suositellaan isoa pöytää tai lattiaa, jota ei häiritä tauon aikana. |
|
