3.1a
Valtioneuvoston päätös virastojen sineteistä 14.2.1985/185
[AML Ahvenanmaan sineteistä... 11/52]
Muutettu valtioneuvoston päätöksellä 21.10.1993/881.
Muutettu valtioneuvoston päätöksellä 10.10.1996/715.
Muutettu valtioneuvoston päätöksellä 21.8.1997/796.
Muutettu valtioneuvoston päätöksellä 27.11.1997/1043.
Valtioneuvosto on valtioneuvoston kanslian esittelystä päättänyt:
1 §
Valtion virastot ja muut tässä päätöksessä mainitut viranomaiset käyttävät paperi- ja lakkasinettejä, leimoja sekä tärkeimpiä asiakirjoja varten puristesinettejä.
Sinettien muodot ja koot
2 §
Sinetit ovat pyöreitä, soikionmuotoisia tai päistään suippenevan soikion muotoisia.
Puristesineteissä käytettävien sinetinpohjien tulee reunoiltaan olla joko tähdenmuotoisiksi tai pyöreiksi hammastettuja.
Paperisinetit ovat aina muodoltaan pyöreitä ja sileäreunaisia.
3 §
Pyöreitä sinettejä on kuutta eri kokoa, ja niitä käyttävät jäljempänä mainitut virastot ja laitokset seuraavasti:
- tasavallan presidentti suurta puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 mm ja pientä puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm;
- valtioneuvosto suurta puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 mm, pientä puristesinettiä ja suurta lakkasinettiä, joiden halkaisija on 55 mm, sekä pientä lakkasinettiä ja paperisinettiä, joiden halkaisija on 45
mm;
- valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskansleri, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto sekä Helsingin yliopiston kansleri puristesinettiä, jonka halkaisija on 65 mm, ja paperi- ja l
akkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm (27.11.1997/1043);
- hovioikeudet puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm, sekä hovioikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm;
- valtion korkeakoulut puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 mm, ja paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 35 mm;
- tasavallan presidentin kanslia, ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus ja arkkipiispa sekä piispat paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 45 mm;
- valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden alaiset virastot ja laitokset sekä lääninhallitukset ja niiden alaiset viranomaiset, käräjäoikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet sekä ortodoksisen kirkkokunnan kirkk
oherranvirastot, luostarit ja matkapapisto paperi- ja lakkasinettiä sekä leimoja, joiden halkaisija on 35 mm. (10.10.1996/715)
Todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa voivat 5 ja 7 kohdassa mainitut virastot ja viranomaiset käyttää leimoja, joiden halkaisija on 25 mm.
Ministeriö, jolla ei ole sellaista puristesinettiä kuin kohdassa 3 on mainittu, on oikeutettu käyttämään 2 kohdassa mainittua valtioneuvoston pientä pristesinettiä.
4 §
Soikionmuotoisia sinettejä on kolmea eri kokoa, ja niitä käyttävät ulkomailla olevat edustustot.
Edustustot käyttävät:
- puristesinettejä ja suuria lakkasinettejä, joiden päitten säteet ovat 20 mm ja soikion korkeus 60 mm; sekä
- pieniä lakkasinettejä ja leimoja, joiden päitten säteet ovat 14 mm ja soikion korkeus 42 mm.
- todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa leimoja, joiden päitten säteet ovat 8 mm ja soikio korkeus 24 mm.
(21.10.1993/881)
5 §
Suippopäisen soikion muotoisia sinettejä on kahta eri kokoa, ja niitä käytetään seuraavasti:
- evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus, kirkon sopimusvaltuuskunta, tuomiokapitulit ja arkkipiispa käyttävät lakka- ja puristesinettejä sekä leimoja, joiden rajoina on kaksi ympyrän
kaarta, joiden säteet ovat 34 mm ja keskusjana 25 mm;
- evankelis-luterilaisen kirkon lääninrovastit ja kirkkoherranvirastot käyttävät lakkasinettejä ja leimoja, joiden rajoina on kaksi ympyrän kaarta, joiden säteet ovat 25 mm ja keskusjana 25 mm.
Sinettien reunus ja teksti
6 §
Edellä säädettyjen ulkomittojen sisäpuolelle sovitetaan sinetin tekstiä varten reunus, jossa käytetään antiikvakirjaimia, evankelis-luterilaisten kirkollisviranomaisten sineteissä kuitenkin goottilaistyylisi&au
ml; kirjaimia.
7 §
Kaksikielisissä pyöreissä sineteissä suomenkielinen reunateksti alkaa keskeltä sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee myötäpäivään sinetin yläpuoliskolla, kun taas ruotsinkielinen teksti alkaa sinetin
vasemmalta puolelta ja kulkee vastapäivään sinetin alapuoliskolla. Yksikielisissä pyöreissä sineteissä teksti alkaa sinetin yläreunasta.
Ulkomailla olevien edustustojen sineteissä sekä kaksi- että yksikielinen teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta, tekstin pituudesta riippuen joko keskeltä tai vähän keskikohtaa alempaa, ja kulkee myötäpäiv&au
ml;än vastaavalle kohdalle oikeassa laidassa. Asemapaikan nimi on sinetin alareunassa.
Kaksikielisissä suippopäisen soikion muotoisissa sineteissä suomenkielinen reunateksti kulkee sinetin yläkulmasta myötäpäivään ja jatkuu alakulmasta ruotsinkielisenä. Yksikielisissä sineteissä te
ksti alkaa sinetin yläkulmasta.
8 §
Evankelis-luterilaisten kirkollisviranomaisten sineteissä teksti voi olla suomen ja ruotsin kielen sijasta latinaa.
Valtion korkeakoulut voivat käyttää myös sinettiä, jossa on latinankielinen teksti (21.10.1993/881).
Sinettien värit
9 §
Paperisinettien pohjaväri on tummanpunainen, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Vaakunakuva ja teksti jäävät valkoisiksi eikä niiden tarvitse olla kohokuvia. Vaakunakuvan heraldisia värej&a
uml; ei ilmaista graafisella värimerkinnällä.
Puristesineteissä käytettävä sinetinpohja on valkoinen.
Sinettien tunnuskuvat
10 §
Suomen vaakunan tunnuskuvaa ilman kilpeä käyttävät sineteissään tasavallan presidentti, valtioneuvosto, valtioneuvoston kanslia, ministeriöt, oikeuskansleri, korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä
ja valtakunnansyyttäjänvirasto, Helsingin yliopiston kansleri, posti- ja telehallitus, valtiokonttori, puolustusvoimat ja ulkomailla olevat edustustot (27.11.1997/1043).
Suomen Pankki käyttää sineteissään Suomen vaakunakilpeä.
11 §
Keskusvirastot ja niihin rinnastettavat ministeriöiden alaiset virastot ja laitokset sekä korkeakoulut käyttävät niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
Keskusvirastojen ja niihin rinnastettavien virastojen ja laitosten alaiset viranomaiset käyttävät sineteissään keskusviraston tai laitoksen tunnuskuvaa tai niille asianomaisen keskusviraston tai laitoksen suostumuksella erikseen v
ahvistettuja tunnuskuvia.
12 §
Hovioikeudet ja niihin rinnastettavat erityistuomioistuimet käyttävät sineteissään niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
Kaupunginviskaalin- ja kaupunginvoudinvirastot käyttävät sineteissään asianomaisen kaupungin vaakunakilpeä (Muutettu 21.10.1993/881. Kumottu 10.10.1996/715).
Käräjäoikeuksien sineteissä tulee olla sen historiallisen maakunnan kruunullinen vaakunakilpi, johon käräjäoikeuden tuomiopiiri kuuluu. Jos tuomiopiiri ulottuu useampaan maakuntaan, voidaan sinettiin sijoittaa korkeintaan kahden maakunnan vaakunan tu
nnuskuvat halkoiseen kilpeen (21.10.1993/881).
Muut kuin edellä mainitut tuomioistuimet käyttävät sineteissään niille erikseen vahvistettuja tunnuskuvia.
13 §
Lääninhallitusten sineteissä käytetään läänin kruunullista vaakunakilpeä (10.10.1996).
Kihlakunnanvirastojen ja niiden poliisilaitosten, syyttäjäosastojen, ulosotto-osastojen ja maistraattien sekä kihlakuntien erillisten virastojen sineteissä tulee olla ennen 1 päivänä joulukuuta 1996 voimassa olleen läänijaon mukaisen läänin kruunullinen v
aakunakilpi (21.8.1997/796).
14 §
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus, kirkon sopimusvaltuuskunta ja tuomiokapitulit sekä arkkipiispa käyttävät sineteissään omia tunnuskuviaan.
Evankelis-luterilaisen kirkon lääninrovastit käyttävät sineteissään kreikkalaista ristiä.
Evankelis-luterilaisten kirkkoherranvirastojen ja muiden alempien kirkollisten viranomaisten sinetteihin voidaan tunnuskuvaksi ottaa seurakunnan kirkko, sen osa, risti tai jokin muu kirkollinen tunnus.
15 §
Ortodoksisen kirkkokunnan sinettien tunnuskuvista on voimassa, mitä niistä on erikseen määrätty 12 päivänä marraskuuta 1953 annetussa valtioneuvoston päätöksessä.
Sinettien vahvistaminen
16 §
Valtion virastojen ja muiden tässä päätöksessä mainittujen viranomaisten sinetit vahvistaa jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta asianomainen ministeriö viranomaisen esityksestä.
Helsingin yliopisto ja Suomen Pankki hyväksyvät oman sinettinsä.
17 §
Lääninrovastien, kirkkoherranvirastojen ja muiden alempien kirkollisten viranomaisten on alistettava sinettinsä evankelisluterilaisessa kirkossa tuomiokapitulin ja ortodoksisessa kirkkokunnassa kirkollishallituksen vahvistettaviksi.
Kunnallisten viranomaisten sineteistä on säädetty erikseen.
18 §
Jos valtion virasto tai muu tässä päätöksessä mainittu viranomainen haluaa ottaa käyttöön sinetin, jossa on tunnuskuva tai muita merkkejä kuin viranomaisen nimi, on siitä hankittava valtionarkiston la
usunto ennen kuin asiasta tehdään esitys asianomaiselle ministeriölle ennen sinetin vahvistamista.
Sinettien poistaminen käytöstä
19 §
Käytöstä poistettavat leimasimet ja sinettipuristimet on lähetettävä asianomaiseen ministeriöön, joka päättää niiden hävittämisestä. Kirkollisviranomaisten käytöstä
poistettujen leimasimien ja sinettipuristimien hävittämisestä päättää evankelisluterilaisessa kirkossa kirkkohallitus ja ortodoksisessa kirkkokunnassa kirkollishallitus. Ennen hävittämistä valtionarkistoll
e on varattava tilaisuus ottaa talteen hävitettävää aineistoa.
Puolustusvoimien käytöstä poistetuista leimasimista määrää pääesikunta.
Voimaantulo
20 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1985.
Tällä päätöksellä kumotaan virastojen sineteistä 19 päivänä tammikuuta 1939 annettu valtioneuvoston päätös (19/39) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
21 §
Valtion virasto tai muu tässä päätöksessä mainittu viranomainen on oikeutettu käyttämään aikaisempien määräysten mukaista sinettiä 1 päivään tammikuuta 1990, rekisteritoi
mistot ja nimismiehet kuitenkin siihen saakka kunnes sinetti on kulumisen vuoksi uusittava.
Sen estämättä, mitä tässä päätöksessä on määrätty, voivat Turun hovioikeus, Vaasan hovioikeus ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käyttää niille aikaisemmin vahvistettua
sinettiä.
Valtioneuvoston päätös 21.10.1993/881 tuli voimaan 1.12.1993.
Valtioneuvoston päätöksen 17.10.1996/719 mukaisesti Vnp 10.10.1996/715 tuli voimaan 1.12.1996.
Valtioneuvoston päätös 21.8.1997 tuli voimaan 1.9.1997.
Valtioneuvoston päätös 27.11.1997 tuli voimaan 1.12.1997
3.1b
Valtioneuvoston päätös Suomen lipun väreistä 16.9.1993/827
Valtioneuvosto on Suomen lipusta 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (380/78) 7 §:n nojalla sisäasiainministeriön esittelystä päättänyt:
Soveltamisala
1 §
Tämä päätös koskee Suomen lipun ja Suomen valtiolipussa olevan Suomen vaakunan värisävyjä.
Värijärjestelmät
2 §
Värisävyjen määrittelyssä on käytetty seuraavia värijärjestelmiä:
- Comission Internationale de l'Eclairage -nimisen järjestön (jäljempänä CIE) vuosina 1931 ja 1976 antamat suositukset;
- ruotsalaisessa standardissa SS 01 91 22 määritelty
Natural Colour System
(jäljempänä NCS ); sekä
- Pantone Matching System (jäljempänä PMS).
Värisävyt
3 §
CIE:n suositusten mukaisina suureina CIE:n standardivalolähdettä D65 käytettäessä ja mitattuna spektrofotometrilla (Minolta CM-1000), jonka optinen geometria on d/2o; (diffuusi valaistus, heijastus mitattu ka
hden asteen kulmassa näytteen normaalin suhteen), värisävyt ovat seuraavat:
- Sininen väri:
- valontiheyskerroin Y = 5.86 sekä värikoordinaatit x = 0.1856 ja y = 0.1696,
- L*a*b*-järjestelmässä L* = 29.06, a* = 7.24 ja b* = -36.98.
- Punainen väri:
- valontiheyskerroin Y = 10.9 sekä värikoordinaatit x = 0.576 ja y = 0.312,
- L*a*b*-järjestelmässä L* = 39.4, a* = 59.0 ja b* = 29.6.
- Keltainen väri:
- valontiheyskerroin Y = 45.7 sekä värikoordinaatit x = 0.486 ja y = 0.457,
- L*a*b*-järjestelmässä L* = 73.4, a* = 14.8 ja b* = 79.0.
4 §
Käytettäessä NCS-värijärjestelmää 3 §:ssä määriteltyjen värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 4060-R90B,
punaista 1090-Y90R ja keltaista 0080-Y20R.
5 §
Käytettäessä PMS-värijärjestelmää 3 §:ssä määriteltyjen värisävyjen likiarvoina voidaan käyttää seuraavia mallivärejä: sinistä vastaa malliväri 294C, punai
sta 186C ja keltaista 123C.
Sallitut poikkeamat
6 §
Sallitut poikkeamat 3 §:ssä mainituista värisävyistä
ovat enintään 4 CIE:n vuonna 1976 määrittelemää
ΔE*ab -yksikköä.
Voimaantulo
7 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja sitä sovelletaan sanotun päivän jälkeen valmistettuihin ja maahan tuotuihin Suomen lippuihin ja lippukankaisiin.
Tällä päätöksellä kumotaan Suomen valtiolipun mallivärien näytteistä 28 päivänä toukokuuta 1925 annettu valtioneuvoston päätös (200/25).
3.1c
Valtioneuvoston päätös Suomen historiallisten maakuntien vaakunoista 24.1.1963/70
[Vnp virastojen sineteistä 185/85] [Manner-Suomen uusien maakuntien vaakunat]
Sisäasiainministeriön esittelystä valtioneuvosto on tänään tekemällään päätöksellä vahvistanut Suomen historiallisten maakuntien
vaakunat, jotka virastojen sineteistä 19 päivänä tammikuuta 1939 annetun valtioneuvoston päätöksen (19/39) 6 §:n mukaan käytetään virastojen sineteissä sekä läänien vaakunoist
a 13 päivänä tammikuuta 1961 annetun asetuksen (21/61) ja 18 päivänä tammikuuta 1962 annetun valtioneuvoston päätöksen (50/62) mukaan läänien vaaku
noissa, seuraavien selitysten mukaisesti:
Varsinais-Suomi: Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaakin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullin
en kultainen turnajaiskypärä. Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Satakunta: Sini-kultakatkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yl&
auml;kentässä seitsensakarainen hopeatähti. Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Ahvenanmaa: Sinisessä kentässä kävelevä kultainen saksanhirvi. Kruunu: kreivikunnan kruunu.
Uusimaa: sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä peräsimellä varustettu kultainen vene. Kruunu: kreivikunnan kruunu.
Häme: Pinaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuina 1:3; kaikki
hopeaa. Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Karjala: Punaisessa kentässä kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittäm&a
uml; paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa, paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa. Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Savo: Mustassa kentässä palkeittain viritetty käsijousi; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Kruunu: kreivikunnan kruunu.
Pohjanmaa: Sinisessä kentässä kuusu juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu.
Lappi: Punaisessa kentässä luonnonvärinen villi mies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa; otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Kruunu: kreivikunnan kruunu.
3.1d [Kumottu]
Valtioneuvoston päätös läänien vaakunoista 18.1.1962/50
[A läänien vaakunoista 21/61] [Vnp Suomen historiallisten maakuntien vaakunoista 70/63]
[Vnp tämän päätöksen kumoamisesta 561/97]
[SisMp lääninhallitusten virastotunnuksista 562/97]
Sisäasiainministeriön esittelystä valtioneuvosto on läänien vaakunoista 13 päivänä tammikuuta 1961 annetun asetuksen (21/61) 4 §:n nojalla vahvistanut läänien vaakuna
t seuraavasti:
Uudenmaan läänin vaakunana on Uudenmaan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Turun ja Porin läänin vaakuna on muodostettu Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Varsinais-Suomen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Satakunnan
vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Ahvenanmaan läänin vaakunana on Ahvenanmaan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Hämeen läänin vaakuna on muodostettu Hämeen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Satakunnan vaakuna. Kil
ven päällä on herttuakunnan kruunu.
Kymen läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Karjalan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kymenlaakson maakuntaliiton vaakuna, jonka selitys on seuraava: katkoi
sen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen, nouseva, hyppäävä lohi, jonka varukset kultaa, hopeisessa alakentässä reunoihin asti ulottuva sininen verkko. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Mikkelin läänin vaakuna on muodostettu Hämeen ja Savon maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Savon vaakuna. Kilven pä&a
uml;llä on herttuakunnan kruunu.
Kuopion läänin vaakunana on Savon maakunnanvaakuna. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Pohjois-Karjalan läänin vaakunana on karjalan maakunnanvaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Vaasan läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä alkuperäinen Vaasain vaakuna: kultakentässä musta Va
asain tunnuskuva. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Keski-Suomen läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Hämeen maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Keski-Suomen maakuntaliiton vaakuna, jonka selitys on seuraa
va: hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Oulun läänin vaakuna on muodostettu siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavan selityksen mukaisesti: sin
isessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu.
Lapin läänin vaakuna on muodostettu Pohjanmaan ja Lapinn maakunnanvaakunoista siten, että kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Lapin vaakuna. Kilven pää
llä on kreivikunnan kruunu.
3.1e
Valtioneuvoston päätös kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan sineteistä 12.11.1953
[Vnp virastojen sineteistä 185/85]
Valtioneuvosto määrää, poiketen virastojen sineteistä 19 päivänä tammikuuta 1939 annetun valtioneuvoston päätöksen määräyksistä, Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan sineteist&
auml seuraavaa:
1 §
Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan sinettien tulee olla ympyränmuotoisia, halkaisijana kirkollishallituksen, arkkipiispan ja piispan sinetissä 45 millimetriä, muissa 35 millimetriä. Niiden reunustekstissä on käytett&aum
l;vä renessanssikirjaimia.
2 §
Kirkollishallituksen sinetin tunnuskuvana on porrasmaiselta jalustalta nouseva kahdeksanhaarainen, vinokapulainen risti, jonka vasemmalla puolella on keihäs ja oikealla puolella ruo'on päähän kiinnitetty sieni, molemmat jalustasta p&au
ml;in yläviistossa.
3 §
Arkkipiispan ja piispan sineteissä on tunnuskuvana kaksi sinetin sivuilta esiin kohoavaa, siunausasennossa olevaa virkapukuista piispan käsivartta keskenään ristikkäin sekä niiden yläpuolella Yrjön risti, jonka kuss
akin kulmassa on verholehden muotoinen säde, sekä ristin ympärillä sädekehä, josta suuntautuu valokeila alaspäin, ja ristin kahden puolen jaettuna teksti "1 Tim. 4:16".
4 §
Seurakuntien, luostarien ja matkapapiston sineteissä on kreikkalaiskatolisen kyläkirkon (Rantueen Miikkulan kirkon) kuva.
5 §
Uudet sinetit otetaan käyttöön alkaen 1 päivästä tammikuuta 1954.
Tämä oli ilmoitettava opetusministeriön kirjeellä Suomen kreikkalaiskatoliselle tiedoksi ja asianmukaisia toimenpiteitä varten.
3.1f
Valtioneuvoston päätös läänien vaakunoista annetun valtioneuvoston päätöksen
kumoamisesta 12.07.1997/561
1 §
Tällä päätöksellä kumotaan läänien vaakunoista 18 päivänä tammikuuta 1962 annettu valtioneuvoston päätös (50/1962).
2 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
3.2a
Ålands landskapsstyrelses beslut om polisens uniform och beväpning 1.12.1987/14
[A poliisin tunnuskuvasta... 234/52] [AMhp poliisin virkamerkistä 15/87]
Landskapsstyrelsen har med stöd av 10 § 2 mom. landskapslagen den 6 juli 1981 om polisförvaltningen (46/81) beslutat:
1 §
Ministeriets för inrikesärendena beslut om polisens uniform och beväpning av den 2 februari 1983 (FFS 133/83) skall jämte däri senare gjorda ändringar, med de undantag i detta beslut stadgas, tillämpas i landskapet &Arin
g;land.
2 §
De uppgifter och befogenheter som enligt det i 1 § nämnda beslutet ankommer på ministeriet för inriksesärendena skall i landskapet handhas av landskapsstyrelsen.
3 §
Finlands heraldiska lejon, riksvapnet och rikspolisemblemet ersätts i samtliga avseenden av den åländska hjorten.
Med avvikelse från vad i 1 mom. sägs bärs dock upptill på uniformens vänstra ärm rikspolisemblemet och på högra ärmen, enligt till detta beslut fogad modell, den åländska hjorten tillsammans med t
exten polis.
4 §
Detta beslut träder i kraft den 1 mars 1988.
Befintliga uniformer och beklädnadsartiklar får användas oförändrade intill utgången av år 1989, dock så att dessa förses med den åländska hjorten jämte text på den högra ärm
en före 1.5.1988. Vid nyanskaffning av uniformer och beklädnadsartiklar skall detta beslut iakttagas.
3.2b
Ålands landskapsstyrelses beslut om polisens tjänstemärke 1.12.1987/15
[A poliisin tunnuskuvasta... 234/52] [AMhp poliisin univormusta... 15/87]
Landskapsstyrelsen har med stöd av 11 § landskapslagen den 6 juli 1981 om polisförvaltningen (46/81) beslutat:
1 §
I 11 § landskapslagen om polisförvaltningen avsett tjänstemärke skall överensstämma med den till detta beslut fogade modellen.
2 §
Tjänstemärket är ett 100 × 70 mm stort, av mjuk plast tillverkat kort med rundade hörn.
Tjänstemärkets framsida upptar landskapets vapen och rikspolisens emblem samt texten polis och tjänstemärke tryckt i blått. Märkets frånsida upptar landskapets polisemblem mot mörkblå botten.
På märkets framsida antecknas dess nummer samt innehavarens personbeteckning, namn och tjänsteställning. Märket förses med ett fotografi av innehavaren.
3 §
Landskapsstyrelsen låter tillverka tjänstemärket och ger närmare anvisningar om beställande, förvaring, utbyte och återställande av tjänstemärke.
4 §
Detta beslut träder i kraft den 1 mars 1988.
Tjänstemärke i enlighet med tidigare bestämmelser får användas till utgången av år 1988.
3.3a
Puolustusministeriön päätös puolustusvoimien tunnuskuvan käytöstä 3.11.1992/986
Puolustusministeriö on puolustuslaitoksen tunnuskuvasta 20 päivänä syyskuuta 1963 annetun asetuksen (446/63) 2 §:n nojalla päättänyt:
1 §
Puolustusvoimien tunnuskuvana on punaisen tornin päällikkeenä Suomen valtakunnan vaakunan leijona ilman ruusukkeita.
Käytettäessä vaakunaa monivärisenä leijona kruunuineen ja varuksineen sekä aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet ovat joko kullanväriset tai keltaiset ja aseiden terät ja käsivarsihaarniska vastaav
asti joko hopeanväriset tai valkoiset.
Käytettäessä tunnuskuvaa kaksivärisenä leijona on joko valkoinen tai taustan värinen sekä torni vastaavasti joko musta tai asianomaista väriä.
2 §
Tunnuskuvan on oltava täsmällinen ja oikeamittainen sekä kooltaan oikeassa suhteessa sijoituspaikkaansa. Tunnuskuva on asetettava sijoituspaikkaansa heraldisesti oikein.
3 §
Tunnuskuvaa voidaan käyttää puolustusvoimissa muun muassa:
- lomakkeissa ja muissa painotuotteissa;
- leimasimissa ja sineteissä, kuitenkin huomioon ottaen, mitä 14 päivänä helmikuuta 1985 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (185/85) virastojen sineteistä määrätä
;än;
- palkinto-, lahja- ja muissa esineissä;
- virkapuvuissa ja asusteissa;
- rakennusten ja kasarmialueiden tunnuksissa; sekä
- viittakilvissä.
Tunnuskuvaa voidaan käyttää pääesikunnan luvalla sellaisissa puolustusvoimien ulkopuolisissa yhteyksissä, joissa tarkoituksena on puolustusvoimien tunnetuksi tekeminen.
4 §
Tunnuskuvan tornikuviota lyhyine esineeseen liittyvine tunnistetietoineen voidaan käyttää puolustusvoimien omaisuuden merkitsemiseen siten kuin pääesikunta määrää.
5 §
Tarkempia ohjeita tämän päätöksen toimeenpanosta antaa tarvittaessa pääesikunta.
6 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.
Tällä päätöksellä kumotaan puolustusvoimien tunnuskuvan käyttämisestä 24 päivänä lokakuuta 1989 annettu puolustusministeriön päätös.
3.3b
Sisäasianministeriön päätös lääninhallitusten virastotunnuksista 13.07.1997/562
Sisäasiainministeriö on tänään tekemällään päätöksellä vahvistanut 1 päivänä
syyuskuuta 1997 toimintansa aloittavin lääninhallitusten virastutunnuksina
käytettävät lääninvaakunat sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksessä Suomen
historiallisten maakuntien vaakunoista (70/1963) säädetään.
Etelä-Suomen läänin vaakuna muodostuu Hämeen,
Karjalan ja Uudenmaan
maakunnanvaakunoista siten, että halkoisen ja alaisesti katkoisen kilven
oikeanpuoleisessa yläkentässä on Hämeen vaakuna, vasemmanpuoleisessa
yläkentässä Karjalan vaakuna ja alakentässä Uudenmaan vaakuna. Kilven
päällä on herttuakunnan kruunu.
Länsi-Suomen läänin vaakuna muodostuu Varsinais-
Suomen ja Satakunnan maakunnanvaakunoista
sekä osasta Pohjanmaan maakunnan vaakunaa siten, että
halkoisen ja alaisesti katkoisen kilven oikeanpuoleisessa yläkentässä on
Varsinais-Suomen vaakuna, vasemmanpuoleisessa yläkentässä Satakunna vaakuna
ja sinisessä alakentässä kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät
ovat mustat, sijoitettuna 2+1. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Itä-Suomen läänin vaakuna muodostuu Karjalan
ja Savon maakunnanvaakunoista siten, että halkoisen
kilven oikeanpuoleisessa kentässä on Karjalan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa
kentässä Savon vaakuna. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven
oikenpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan
maakunnanvaakuna ja vasemmanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan
osa seuraavan selityksen mukaisesti: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen
linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan
kruunu.
Lapin läänin vaakuna muodostuu siten, että siinä on
Lappiin viittaavana halkoisen kilven oikeanpuoleisessa punaisessa kentässä
hopeinen villi mies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa, otsan ja vyötäisten
ympärillä vihreä seppele, sekä Pohjanmaahan viittaavana
vasemmanpuoleisessa sinisessä kentässä alatusten kolme juoksevaa hopeista
kärppää, joiden hännänpäät ovat mustat. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Ahvenanmaan läänin vaakuna on Ahvenanmaan maakunnanvaakuna. Kilven
päällä on kreivikunnan kruunu.
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.