1
Tasavallan Presidentin päällikkyyslippu
Tasavallan presidentin päällikkyysmerkkinä on sotalipun tangonpuoleiseen ylempään suorakaiteen muotoiseen valkoiseen alaan pystysuoraan sovitettu merensininen vapaudenristi.
Puolustusministerin päällikkyysmerkkinä on sotalipun ylemmässä tangonpuoleisessa suorakaiteen muotoisessa valkoisessa alassa olevat kaksi ruskeata pystyynsovitettua kivääriä kahta ristiin sovitettua keltaista tykinputkea vasten.
(Näin muutettu, Tasavallan presidentin päätös 8.5.1945, PvPE:n kirj 1673/Kom.2/Di/15.5.1945)
Puolustusvoimain komentajan päällikkyysmerkkinä on sotalipun ylemmässä tangonpuoleisessa suorakaiteen muotoisessa valkoisessa alassa oleva, ristiin sinisen miekan kanssa sovitettu ruskea marsalkansauva keltaista pystyssä olevaa tykin putkea vasten.
Merivoimien komentajan päällikkyysmerkkinä on sotalipun ylemmässä tangonpuoleisessa valkoisessa alassa oleva pystysuoraan sovitettu sininen ankkuri kahta ristiin sovitettua keltaista tykin putkea vasten.
Viiri on 2 yksikkömittaa leveä ja 57 yksikkömittaa pitkä vaate, jaettuna kahteen yhtä leveään osaan, joista ylempi osa on valkoinenja alempi merensininen. Viirin lähinnä tankoa olevassa osassa on 2 yksikkömittaa pitkä vaakunanpunainen ala, johon on sovite ttu Suomen vaakunan keltainen vaakunakuvio. Viirin vapaana liehuvassa päässä on 9 yksikkömittaa syvä halkeama.
(Näin muutettu, Tasavallan Presidentin päätös 29.4.1993)
Lippuviiri on kolmikielekkeinen halkeamiinsa päin kapeneva vaate, jossa on valkealla pohjalla suorakulmainen merensininen risti, ja on sen tangonpuoleiseen ylempään valkoiseen nelikulmioon pystysuoraan sovitettu sininen ankkuri. Viirin mittasuhteet ovat:
pituus 16 yksikkömittaa, leveys tangon kohdalla 11 ja 5 yksikkömittaa syvien halkeamien kärkien kohdalla 9 yksikkömittaa, sisäkulmien sivujen pituus 4 yksikkömittaa ja ristin leveys 3 yksikkömittaa.
(Näin muutettu, Tasavallan Presidentin päätö 29.4.1993)
Lippuviiri (kieppuva viiri) on kielekkeinen, halkeamiinsa päin kapeneva vaate, jossa valkealla pohjalla on suorakulmainen merensininen risti. Viirin mittasuhteet ovat: pituus 19 yksikkömittaa, leveys tangon kohdalla 11, halkeamien kärkien kohdalla 9 yksik
kömittaa ja kielekkeiden syvyys 8 yksikkömittaa. Viiri on kaksikielekkeinen siten, että ristin osalta, jonka leveys on 3 yksikkömittaa, kieleke puuttuu.
(Viirin vahvistaminen, Tasavallan Presidentin päätös 8.5.1945, PvPE:n kirj 1673/Kom.2/Di/15.5.1945 Näin muutettu, Tasavallan Presidentin päätös 7.3.1958, PE:n kirj 399/Kntotsto/Di/7.3.1958.)
Viiri on tangon kohdalla 11 yksikkömittaa leveä ja 40 yksikkömittaa pitkä vaate, joka kapenee 6 yksikkömittaa syvään halkeamaan päin siten, että leveys halkeaman kärkien kohdalla on 6 yksikkömittaa, vaatteen valkoisella pohjalla on 3 yksikkömittaa leveä m
erensininen risti, tangon puoleisessa päässä valkean alan korkeus ja leveys 4 yksikkömittaa.
(Näin muutettu, Tasavallan Presidentin päätös 7.3.1958, PE:n kirj 399/Kntotsto/Di/7.3.1958.)
Viiri on tangon kohdalla 11 yksikkömittaa leveä ja 40 yksikkömittaa pitkä vaate, joka kapenee 6 yksikkömittaa syvään halkeamaan päin siten, että leveys halkeaman kärkien kohdalla on 6 yksikkömittaa. Viiri on jaettu kahteen yhtä leveään osaan, joista ylemp
i on valkoinen ja alempi merensininen.
Viiri on tangon kohdalla 11 yksikkömittaa leveä ja 21 yksikkömittaa pitkä kärjeksi kapeneva vaate, jossa valkoisella pohjalla on 3 yksikkömittaa leveä suorakulmainen merensininen risti.
Viiri on 2 yksikkömittaa leveä ja 57 yksikkömittaa pitkä valkoinen vaate, jonka lähinnä tankoa olevassa osassa on suorakulmainen merensininen risti, samansuhteinen kuin Suomen kauppalipussa. Viirin vapaana liehuvassa päässä on 9 yksikkömittaa syvä halkeam a.
Rainelippu on 11 yksikkömittaa leveä ja samankorkuinen vaate, jonka keskellä on 6 3/8 yksikkömittaa leveä ja korkea vaakunanpunainen neliö, johon on sovitettu Suomen vaakunan keltainen tunnuskuvio.
Puolustusministerin, puolustusvoimain komentajan ja merivoimien komentajan päällikkyyslippua käytetään osoittamaan asianomaisen läsnäoloa purjehdukseen määrätyllä sota-aluksella tai laivaveneessä.
Edellä mainitut (1 momentissa) päälliköt käyttävät näitä viirejä myös laivaveneissä.
Laivan päällikkö, jolle edellä olevan mukaan kuuluu sotaviiri, käyttää sitä myös laivaveneessä.
Rainelippua käytetään ainoastaan rainetangossa.
Silloin kun aluksella on esimies, jolla on aluksen päällikköä laajempi käskyvalta muihin aluksiin, nostetaan maston huippuun johtosuhdetta ilmaisemaan asianomaisen esimiehen virka-asemaa osoittava päällikkyysmerkki.
Rajavartiolaitoksen aluksen viiriä pidetään vartiolaivalla nostettuna ympäri vuorokauden koko purjehduskauden ajan sekä kulussa että satamassa oltaessa. Rajavartiolaitoksen aluksen viiriä ei kuitenkaan käytetä samanaikaisesti päällikkyysmerkin kanssa.
Viiri nostetaan vartiolaivan maston huippuun tai sen ollessa antenni- tai muiden rakenteiden takia mahdotonta, maston huippua lähimpänä olevaan sopivaan paikkaan.
Päällikkyysmerkki pidetään nostettuna maston huippuun purjehduksessa olevalla vartiolaivalla ja erikseen määrättäessä myös veneessä rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön tai merivartioston komentajan ollessa aluksella. Merkki pidetään nostettuna satamassa ja ankkuripaikalla myös esimiehen ollessa tilapäisesti poissa alukselta. Silloin kun aluksella on useampia päällikkyysmerkin käyttöön oikeutettuja, käytetään vain korkeimmassa virka-asemassa olevan viiriä.
Rajavartiolaitoksen alus, jolla on Tasavallan Presidentti, käyttää Tasavallan Presidentille vahvistettuja päällikkyysmerkkejä.
Moottoriajoneuvon viiriä käytetään juhlallisten tilaisuuksien yhteydessä rajavartiolaitoksen päällikön, apulaispäällikön tai vartioston komentajan matkustaessa ajoneuvossa.
Alusten ja moottoriajoneuvojen voimassa olevat viirit on kuvattu liitteessä 1.
Rajanylikulkupaikalla passintarkastustilan sisäänkäynti opastetaan rajavartiolaitoksen tunnuskuvalla varustetulla kilvellä (liite 2), jossa on teksti PASSINTARKASTUS sekä sen ruotsin-, englannin- ja naapurimaankieliset versiot.
--
- -
8) Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
- -
--
Ennen ohjesäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Kirkon vaakuna: Punaisessa kentässä kultainen koverapäinen yrjönristi saatteenaan neljä hopearuusua.
Turun arkkihiippakunta: Kultaisessa kentässä punainen koverapäinen yrjönristi.
Tampereen hiippakunta: Punaisessa kentässä hopeinen lentävä kyyhkynen, joka pitää nokassaan kultaista kolmilehtistä öljypuun oksaa.
Oulun hiippakunta: Sinisessä kentässä hopeinen risti. Oikeassa yläkulmassa kaksi kultaista ristikkäin olevaa avainta.
Mikkelin hiippakunta: Punaisessa kentässä hopeinen kyyhkynen siivet koholla, istumassa kultaisella kaarikoroisella tyviöllä, pidellen nokassaan kultaista kuusilehtistä öljypuun oksaa.
Porvoon hiippakunta: Kultaisessa kentässä punainen kolmio, jossa kultainen apilaristi, jonka alin haara kuulapäätteinen, saatteena kentässä yhdeksän (9) punaista kreikkalaista ristiä asetettuina 3+3+3.
Kuopion hiippakunta: Kultakentässä kolmoisvuoren yläpuolella apilaristi, kaikki mustaa.
Lapuan hiippakunta: Sinisessä kentässä nouseva piispan sauva, jonka pää päättyy kahteen lehteen, joiden keskeltä nousee liekki - kaikki hopeaa, kahvan ja sauvan liittymäkohdassa päällikkeenä musta kreikkalainen risti.
Helsingin hiippakunta: Katkoisen kilven kultaisessa yläkentässä sininen piispan hiippa, sinisessä alakentässä kultainen vene.
Arkkipiispa: Turun arkkihiippakunnan vaakuna varustettuna piispanhiipalla, ristisauvalla ja piispansauvalla.
Etelä-Karjala: Punaisessa kentässä historiallisen Karjalan maakunnanvaakunan käsivarret irtonaisina sekä aaltokorolla yläisesti hopeaan ja mustaan katkoinen aaltokoroinen tyviö.
Etelä-Pohjanmaa: Sinisessä kentässä alekkain kolme hopeista juoksevaa kärppää, joiden hännänpäät mustat.
Etelä-Savo: Mustassa kentässä vastapalkeittain viritetty käsijousi; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.
Häme: Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuina 1:3; kaikki hopeaa.
Itä-Uusimaa: Sinisessä kentässä kolme vierekkäistä hopeista liekkiä.
Kainuu: Kultaisessa kentässä vihreä, yläreunastaan kuusi- ja alareunastaan aaltokoroinen hirsi.
Keski-Pohjanmaa: Sinisessä kentässä hopeinen taaksepäin katsova näätä, jonka varukset kultaa; saatteena viisi hopeista naularistiä sijoitettuina 3:2.
Keski-Suomi: Hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso.
Kymenlaakso: Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä hyppäävä kultavaruksinen lohi; hopeisessa alakentässä reunoihin asti ulottuva hopeinen verkko.
Lappi: Punaisessa kentässä luonnonvärinen villi mies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa; otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele.
Länsi-Pohjanmaa (Vaasan rannikkoseutu): Punaisessa kentässä kultainen rynnäkkörisukimppu (Vaasain tunnuskuva) ja kultainen lakio, jossa neljä punaista kärppää sijoitettuina 2:2.
Pirkanmaa: Kultaisessa kentässä punainen turkiskoroinen lakio.
Pohjois-Karjala: Punaisessa kentässä kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kai kki hopeaa, paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa.
Pohjois-Pohjanmaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2.
Pohjois-Savo: Mustassa kentässä palkeittain viritetty käsijousi; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa.
Päijät-Häme: Sinisessä kentässä merenneito, jonka kohotetulla oikealla kädellä istuu käki; kaikki kultaa.
Satakunta: Sini-kultakatkoisella kilvellä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatäh ti.
Uusimaa: Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä peräsimellä varustettu kultainen vene.
Varsinais-Suomi: Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaakin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä.
