KUVIA JA KUVITELMIA
Seuraa käytännöllisiä vinkkejä ja yleishyödyllistä höpötystä siitä kuinka voit käyttää kuvia apuvälineinä ja ideanlähteinä kirjoittaessa, ja liikkua kuvien ja sanojen välillä.
Kuvan, tai kuvien, valitsemiseen kannattaa käyttää aikaa. Tästä on hyötyä kahdessakin mielessä: ensinnäkin, kun käyt läpi jonkinmoisen määrän kuvia, tarkastellen niitä kirjoittamista silmälläpitäen, opit samalla tarkastelemaan kuvia kenties uudella tav alla. Toisaalta saat todennäköisemmin valittua itsellesi kuvan joka sopii oivasti tehtäväänsä. Samoin aluksi kannattaa käydä läpi mahdollisimman monentyyppisiä kuvia (valokuvia, maalauksia, maisemia, ihmisiä...). Jos joku aihepiiri kiinnostaa, vaikkapa fantasia, kauhu tai vastenmieliset irvistykset, voit hakea siihen sopivia kuvia. Yleensä kuva jota pysähtyy katselemaan, joka herättää kiinnostuksen syystä tai toisesta, on usein kiinnostavampi, ja siten helpompi myös ideanlähteenä.
Aluksi, voit tarkastella valitsemaasi kuvaa ja miettiä yksinkertaisesti mitä ideoita se tuo mieleen, kirjoitellen niitä ylös sitä mukaa.
Esimerkiksi, tässä oli mallina synkähkö metsämaisema:
...rapinaa, vanhaa kaarnaa, vihreää kajoa, tassahtelua sammaleella, lahoavaa ja hämärää, luita ja juuria maan alla...
Jos keksiminen ei ota sujuakseen, tai haluat tarkentaa kohdettasi, voit esittää itsellesi kysymyksiä kuvasta tai joistain sen osista, joihin voit ja haluat keskittyä.
Miten kuvailisit tuon lahoavan kaatuneen puun? Mitä sanoja se tuo mieleen? (Värit ovat usein helppo tapa päästä alkuun.)
Ihmisillä on erinomainen kyky pohtia mitä hyvänsä hiirentynkää tai vasaraa ajattelemalla sitä kuten henkilöä ja antamalla sille ihmismäisiä piirteitä. Ilmeisesti näin on siksi, että ajatuksia voi muodostaa ja kokea vain ihmisen, itsensä, kautta; kaiken laisen ajattelun taustalla kummittelee aina ihminen; ja ihmismäisten piirteiden näkeminen ajatellussa asiassa on hieman kuin kaivaisi esiin tätä kummitusta ajatuksen taustalla.
Siispä tätä kannattaa käyttää hyväkseen:
Mikä mieliala sopisi tuohon lahoavaan kantoon? Mitä se voisi sanoa? Miten se
viettäisi päivänsä? (Seuraavaksi puhutaan erikseen henkilöistä kuvissa. Mutta
välihuomautuksena, tätä keinoa käyttämällä voit soveltaa niistä annettuja vinkkejä
oikeastaan mihin kohteeseen ikinä lystäät.)
Jos kuvassa on taas ihka oikeita henkilöitä, heitä tarkkailemalla on usein helppo löytää itselleen kirjoituksenaiheita. Henkilöiden kuvat saattavat olla helpoin tapa aloittaa, mutta kannattaa tarkkailla, minkätyyppisiä ideoita henkilöiden avulla saa.
Tässä taas muutamia kysymyksiä
malliksi:
Keitä he ovat? Mistä he ovat tulleet, ja mihin he ovat menossa? Mistä tuo vaate
on peräisin?
Eli, jos käytät kuvia henkilöistä ideanlähteinä, saatat huomata seuraavan seikan. Tarinoiden juonet kulkevat yleensä tapahtumasta toiseen pitkälti samalla tavoin kuin ihmisetkin. Ja jos katselee henkilöitä miettien ylläolevan kaltaisia kysymyksiä, saakin usein ideoita juuri kertomuksiin ja tarinoihin. Ne ovat kuitenkin kirjoituksen muodoista ehkä kaikkein yleisimmin tunnettuja ja eniten käytettyjä, ja siksi voi olla välistä kenties piristävämpää kokeilla toisenlaisia ideoita ja muotoja.
Katselepa nyt vuorostaan
näitä kysymyksiä:
Mitä he ajattelevat juuri nyt? Mitä he vastaisivat jos heiltä kysyisi ...?
Kuten ehkä jo huomaat, muuttamalla kysymyksiä voit löytää varsin erityyppisiä ideoita. Keksiessäsi heille ajatuksia voit yrittää kirjoittaa ne sellaisina kuin ne tulevat mieleen, ehkä hajanaisina, katkeilevina, ilman selkeitä lauseita; miten ne nyt mieleesi tulevat. On tällaisella kirjoitustavalla muodollinen nimikin, sitä kutsutaan tajunnanvirraksi. Voit sitten muokata saamaasi tekstiä, poimia sieltä ajatuksia, keksiä sen pohjalta mitä henkilö voisi sanoa ääneen ja kenelle -- tai käyttää sen sellaisenaan, tämäntapaiset tekstit ovat siinä määrin kiinnostavia luettavia kuin vaikkapa runotkin. Kertomuksissa niitä näkee joskus käytettävän kerronnan lomassa kuvailemassa henkilön mielentilaa ja ajatuksia.
Esittäessäsi kuvan pohjalta luomallesi henkilölle kysymyksiä, miettien miten he voisivat vastata, saatat käydä pitkiäkin kuvitteellisia keskusteluja. Käytä niitä miten haluat: sellaisenaan, repliikkien poimimiseen, tai ajatusleikkinä, jossa luot erilaisia henkilöitä, ilman mitään sen tähdellisempää tarkoitusta.
Mutta koitatpa sitten löytää heille ajatuksia tai luoda puheenparsia, kannattaa samalla tarkkailla millä tavalla kuviteltava henkilö eroaa itsestäsi. Jos hän on esimerkiksi vanha tai vaikuttaa erittäin iloiselta, mieti ensin miten se ilmenisi hänen ajatuksissaan tai vastauksissaan, jos ilmenisi ollenkaan. Usein luodun henkilön käsittäminen vertailemalla heidän eroavaisuuksia itseensä ja sen mahdollisia vaikutuksia voi toimia ensiaskeleena jonka kautta voi alkaa kehittää kykyään luoda todentuntuisia, ja monenlaisia, henkilöitä.
Lopuksi, voit tarkastella henkilöitä kuin mitä tahansa muutakin kuvan osaa, etsien ilmaisuja ja sanoja hänen olemuksestaan tai ulkonäöstään.
Miten kuvailisit hänen kuluneet kenkänsä? Mitä sanoja tulee mieleen hänen ilmeestään (vihainen, nuutunut, pirteä, tai vaikka kupliva)?
Mitä hyvänsä kuvan pohjalta kirjoitatkin, koeta ensin kirjoittaa saamasi ideat ylös: jos yrittää samantien hioa kaiken valmiiseen muotoon, tulee kirjoitetuksi vain ne ideat, jotka sattuvat kullakin hetkellä sopimaan. Sitäpaitsi, luonnostelemisen taito on avuksi kirjoittajalle siinä määrin kuin piirtäjällekin. Voit sutaista ideat paperille, koettamatta sen kummemmin yhdistää tekstinpätkiä toisiinsa. Usein näin saa itselleen enemmän erilaisia mahdollisuuksia, joita voi yhdistellä monella eri tavalla. Silti, jos kirjoittamasi luonnos on sinusta hyvä jo sellaisenaan, voit toki käyttää sen niinkin, tai säilyttää sen erillisenä versiona. Kuvien pohjalta kirjoitetut luonnokset muodostavat usein yllättävänkin hyviä kokonaisuuksia, kenties niiden lähteenä ollut kuva antaa niille yhtenäisyyttä ja yleistunnelmaa.
Ja, jos löydät itsesi lopulta luonnosmainen idealista kädessäsi, mutta vaikka kuinka miettisit et saa sen pohjalta mitään hyviä ideoita miten sitä lopulta käyttäisit, voisit kenties lukea Kerronnasta ja punonnasta, jossa kerrotaan vähän siitäkin aiheesta.
