SOOPAn Kaamosvaellus -94

Hetta-Pallas-ryhmä.

03.01.94

Eilen iltapäivällä lähdimme Oulusta liikkeelle. Ajelimme pohjoista kohti koko päivän. Torniosta poimittiin Hihnalan Tero kyytii ja taas matka jatkui. Pienten hankaluuksien jälkeen saavuimme lopulta nännänkoo yyn Keimiönmajalle, yöllä pakkailimme, tutustuimme ja kuuntelimme Parkkosen

kuorsausta. Aamulla matka etenee osalla Pallakselle, osalla Hettaan.

* Juha

04.01.94 tiistai

Herätys oli kello 0700, mutta kukaan ei oikein meinannut vaibautua sammuttamaan kelloa. Pete kuitenkin raahautui sammuttamaan kellon ja Juha kehoitti herättämään muutkin huoneet, joten potkin Jarin pihalta ylös ja toivotin huomenet naapurihuoneelle.Aamun sähinöiden jälkeen suuntasimme automme kohti Hettaa ja toinen joukkue kohti Pallasta. Hetassa parkkasimme autot saamenkielisen koulun pihalle, josta saimme tiedon, että lähtöpaikalla pakkasta oli -26 astetta

centigrade. Hillittömästä pakkasesta huolimatta pääsimme liikkeelle ja jopa Juhan lämpömittari antoi lukemaksi -25 (olimme aiemmin epäilleet mittarin toimintaa). Jonkin matkaa tunturiin noustuamme alkoi lämp ötila nousta. Noin yhden aikaan (1.5 tunnin hiihdon jälkeen) saavuimme

Pyhäkeron kämpälle, lounaat syötiin. Lämpötila oli noin -10 kun jatkoimme matkaa.

Matkanteko alko sujua, kun sivakoiden pohjiin sai töhnää. Erityisen miellyttävä muutos alkumatkaan nähden. Matka eteni merkittyä reittiä pitkin; pääosin kurunomaisien notkojen pohjia- tuulen suojassa. T ais joku ottaa kuvan auringonlaskustakin "aukkopaikassa". Sioskurun kämpälle

ehittiin 16.10; ei vielä ehitty ees lamppuja sytytellä. Viimeiset kilsat kyllä tuntui pitkiltä. Viritteli syömäilyn aikana jonkinmoista tuulta, joka kuulemma oli tyyntyny- vetämään henkeä- tätä ; kirjoittaessani, riippuen tosin siitä, kuka pihalla kävi. No, syöpästiin kuitenki enempi

tai vähempi maustettua, cheynne, chili con carnea. Vesiä sulatellessa kämppä lämpes 40+-5 astetta paikallista. Vuoristosairaala käynnistyi, anestesian (eutanasian; toim.huom.) erikoislääkäri tosin keskittyi kortin peluuseen, suurin osa kesti hoidon "valittelematta". Eräät ahneet jaksoivat treenata Ea-sidoksia Sm:iin; kuinka muuten sidotaan liiskaantunut miehisyys ?

050194 keskiviikko

Yhdeksän salskeaa miestä (naapurikämpän äijän mukaan) vaatii pitkät yöunet- n. 100 tuntia yhteensä. Herääminen onnistui ! Ilma oli aamulla pahan näköinen, kun tuuli kipeästi. Matkaan päästiin yhdeksän aikaan. Alussa julma nousu, joka kesti pari kilometriä. Muu matka luvattiin

olevan laskua ja niinhän se oliki. Tuisku oli melkoinen där uppe. Lasit joutu laittaan, joilla oli. Oikeastaan varsinainen vinkka alkoi vasta keitonjuontitauon jälkeen. Juhan valitsema taukopaikka oli "suojaisella" aukiolla. Lievähk ö nurina sieltä nukkuvista takajoukoista kuului, mutta

mikäs siinä syödessä. J.Autti huomasi uhkaavan pilven eteläisellä taivaalla- mitäs tuosta. Ilma oli suht terävä, -15 paikallista (258,15 K) ja tuuli yli 36 km/h (10 m/s). Luisto oli aika huono ja sukset t&ou ml;kki joillaki. Siinä juomatauolla osalla porukalla oli enemmän menohaluja kuin hitaimmilla, olipa vaatetuskin sovitettu kovempaan vauhtiin. No, porukka hajosi suunnilleen kahtia. Välissähiihtäjä Hihnalalla taisi tulla kuuma , sillä vaateita lojui ladun varressa. Tulipahan vastaan ihmisiäkin ja

hundi. Niillä ei tainnu olla kyytiä Hetasta, joten ... Hundi oli lyhytjalkainen ja vähä jäinen, mutta mitäs tuosta, kyllä se perässä hiihtää. Mitähän se tykkää siitä pulver ilumesta ? Loppumatka laskettiin iloisesti perille. Kelkkoja ja koiria tuli vastaan majalla, taisi olla saksalaisiakin. Hannunkurulla oltiin kahden aikaan- aika lyhyt päivä siis. Miestappioita ei tänään tullut, vaikka 20% sallitaa n, Mikolta tosin hajosi thörmöspullo, mutta mitä siitä- rahallinen menetys, ei muuta

merkitystä ? Velttohyppely pyörähti äkkiä ja kupu oli pian ravittu. Laverilla makoillessa mietittiin milloin toiset tulee, vai tuleeko ollenkaan ? Ja tulihan ne siinä viiden aikaan. Selitys: noko, noko,

nukuttiin pommiin- Juppien vouhotusta. Naapurikämpän koiramies kävi ahkerasti vieraisilla haukkumassa kaitsettaviaan mm. puolalaisämmää, jolle ehdotettiin alasti lumihangessa kierittämistä...Polski "Unmöglic h"(mukana oli myös kuvallinentuotos, mutta se on sensuroitu- toim.huom.)

*Tapani

6.1.

Heräilimme aamu 7 aikoihin keittelemään puuroa. Sää näytti täydelliseltä ja pääsimme hiihtelemään jo yheksän jälkeen (tosin koiramies lupasi maksaa, jos oltas otettu polski mukaan).< /P>

Aamu päivä meni hiihtäessä soita ja muita tasaisia paikkoja pitkin, kunnes saapuimme tunturin juurelle. Silloin alkoi hikinen kiipeäminen Lumikeron huipulle. Kaikki muut näyttivät nuutuneilta, paitsi Tuomo, joka hullu nkatse silmissä paineli puoli km. edellä. No, lopulta saatiin Lumikero vallattua, mutta kiipeämisen aikana tuli kananmunasumu, jonka seurauksena ei nähnyt 20 m. pitemmälle. Lasketellessa alas teki Patronen hienon telemark-syö ksyhypyn, jonka seurauksena kenkä meni 180 astetta ympäri. Samalla katosi sukukalleus, lusikka-haarukka mallia

Hackman-Sorsakoski. Lopulta pääsimme sumussa hortoiltuamme kämpälle. Joukkueen tuppimestaruus ei valitettavasti ratkennut, mutta Pasonen& Hihnala tekivät lohdutukseksi karjalanpiirakoita. Aki joutui edellisillan kämp&a uml;n lämmityksen vuoksi nukkumaan yksin ylälavarille ja Tuomo piti huolen ettei siellä tullut kylmä. Itse Tuomo lähti nukkumaan telttaan ja

otti mukaan mörönsyötiksi Teron.

7.1.

Aamu oli hyytävän kylmä, kämppä oli vetänyt illan kuumuuden ulos tosi liukkaasti. Kellon soidessa kenelläkään ei ollut halua ryömiä pussista ja kello jatkoi soimistaan tuskastuttavan kauan.Lopulta Jari sanoi sammuttavansa sen, jos minä näytän valoa. Senkin jälkeen jatkoimme

makoilua ja odottelimme Tuomon ja Teron tulevan lämmittämään kämppää. Lopulta aamutoimet aloitettiin ja elämä jatkui.

o --- o --- o --- o --- o --- o --- o

Hiihtokeli oli tuulinen ja luntakin tuprutteli hieman. Onneksi otin senylimääräisen paidan pois. Se ois voinut hiostaa ... No, nousua oli luvassa ja niitä tuli. Vastatuuli yltyi ja välillä tuli oikein

jäähilettä. Yöllä oli tullut 5:sen senttiä lunta ja Autti aukaisi latua muiden Lapponia-latukoneiden avustuksella.Jossain rinnekahviossa joimme teetä matkanvarrella, tuulen suojassa. Loppumatkasta laskimme hieman m&au ml;keä. Kiva lasku. Hotelli oli autio kuin ryssän taivas. Ei ketään. No, odottelimme opastuskeskuksessa auton lämpenemistä.

*Mikko

7.1.94

Olimme Teron kanssa yötä Nammalankurunkämpällä. Teltta oli nimeltään FjällRävenin Sjamgeli. Yöllä tuuli puhalteli melko vinhasti ja varpaatkin tahtoivat vähän routia. Päätimme m ennä telttaan, koska Akille kostettaisiin Hannunkurunkämpän ylilämmittämisestä varmasti samalla mitalla. Taivaskeroa lähestyttäessäpuhuri senkun yltyi ja varustuksemme näytti samanlaiselta kuin napajä ätikköretkikunnilla. Autioituneessa porokämpässä hörppäsimme lämpimät ja niin oltiin valmiina nousevaan rinteeseen. Taivaskero jäi saavuttamatta huonon sään takin. Huokaus !!

Sitten lasketeltiin Pallaksen hotellille. Poseerauskuvat olivatkin paikallaan. Aki hyppäsi vielä hotellinkatolta laudallansa. Aki haalasi loistavasti lautaansa koko matkan, vaikkei kunnon laskuelämyksiä syntynytkään.Noin v iisi laskua koko reissulla. Ensikertalainen vaeltaja,

Tapani, sitkeästi suoritti tulikokeensa Hetta-Pallas-talvivaelluksella. Sauna teki terää avantouinteineen NNKY:n majalla. Lisäksi muuta kulinaristiset makuelämykset päälle ...

*Tuomo

Kiitos pimeästä vaelluksesta !

*Mikko

Ei tunnu mizään !

*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*-*

Mielivaltaisesti lukihäiriötään hyväksi käyttänyt ja tekstiä epäselventänyt

-Jari-

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

" Suurimmaksi osaksi elämä

on sotaa ja kamppailua ...

mutta väliin mahtuu huonojakin aikoja"

-Harald Hirmuinen-