TELLUT, Saariselkä, Kaamos 2001 (3.-8.1.: 5? päivää)


ke 3.1. / I pv

Mukavasti nukutun yön jälkeen bussimme vain kylmästi jätti meidät Venäjän rajalle. Parin miinusasteen miellyttävä pakkanen sai meidät kuitenkin pian liikkeelle. Kello oli vasta 7.30, joten valoa sai odotella vielä pari tuntia.
Tuntui takkuiselta hiihtää, kun kivet paistoivat lumen läpi; lunta oli nimittäin vain 15 cm. Pimeä alkoi tulla ja mökki Jyrkkävaaralla kaikilla mielessä, sitä ei vain näy missään! Päätimme takarajaksi sen etsimiselle klo 21 ja sen jälkeen perustaisimme leirin. No, niinhän siinä lopulta kävi, että teltta pystyyn ja syömään. Aamulla jatketaan!
Päivän saldona yksi katkennut kelkan aisa ja törmääminen omiin jälkiimme.

to 4.1. / II pv

Aamulla heräsimme pirteinä ja päätimme unohtaa illan kiertelyt ja paikannusyritykset. Nappasimme suunnan kohti länttä ja hiihtelimme kohti Muorravaarakkajokea, jossa viimeistään pitäisi saada kiinni tarkasta olinpaikasta. Ylitettyämme omat eiliset jälkemme kahdesti törmäsimme puron vartta kulkeviin, selvästi tunnistamattomiin jälkiin.
Hajautetun tiedustelun perusteella totesimme puron Pahaojaksi, jonka vartta olikin hyvä lipsutella suoraan Jyrkkävaaran kämpälle.
Perillä jäljet tunnistettiin 2 vrk vanhoiksi, kolmen henkilön tekemiksi sveitsiläisiksi jäljiksi. Ilta kului einehtien ja lepäillen, suurin osa porukasta taisi nukahtaa jo klo 18 aikoihin.

pe 5.1. / III pv

Lämpimässä kämpässä hyvin nukutun yön jälkeen Tiina ja Pekka ja Tiina päättivät jäädä Jyrkkävaaralle vielä toiseksikin yöksi. Me muut lähdimme hiihtelemään kohti Sarviojaa.
Muorravaarakanjoen ylityspaikan etsimiseen meni jonkin aikaa, koska paikoin jää oli vain sentin paksuista. Poroaidalla pidetyn valokuvaustauon jälkeen jatkoimme matkaa Sarviojaa kohti.
Sarviojaa pitkin matkatessa näkyi muutama porokin. Vaikka loppumatkasta olikin jo pimeää, niin kämppä löytyi helposti.

Jyrkkävaaralla Tiinan ja Matin oma ekskursio alkoi siitä, kun muu porukka lähti kohti Sarviojaa. Tämä siksi, että vanhan polvi jäykistyi sen verran, ettei sillä pystynyt hiihtämään, ainakaan Sarviojalle asti... Päätimme kiivetä sinne Jyrkänteelle, joka mökin ikkunasta näkyi.
Ei muuta kuin nelikolmosen saappaat jalkaan tytölle ja Matti sai tyytyä monoihinsa. Varmaan kaikki jäljellä olevasta luonnorauhasta oli nyt viimeistään unohdettava. Matti se joutui tekemään kaikkensa saadakseen Tiinaa ylös, meinasivat kengät hieman lipsua... Käytiinpä maisemat katselemassa ja pyörittiin alaspäin...
Illalla opeteltiin kartan ja kompassin käyttöä ja keiteltiin teetä. Oli aika lihaisat teet, sillä ämpäriin katsottuamme huomasimme siellä elämää, ja paljon...
Aamulla päätimme jatkaa matkaa Snellmanninmajalle, jossa tapaisimme muut.

Lauantai 6.1 -3 astetta, pilvinen / IV pv

We 4 had a relaxing night in Sarvioja after yesterdays hard ski from Jyrkkävaara. Since we had planned to meet Matti + Tiina at Snellmaninmaja in the evening, three plans were available: Follow our tracks back past Jyrkkävaara (long, but fast), go around to the west (very long), or go straight north over the mountain (short, but possibly slow).
Just before dawn we got out on the straight option. After using our tracks for 1k, the skins went on to climb the pass. This took about an hour up to the tree line. The scenery was gorgeous -best views so far. Snow was much deeper at high elevation, about 20 cm.
We followed the contour around to the north for ?km or so. Then Zach saw a good powder slope, dropped his pack and went for a run. Soon others followed for an all out telemark session (finally). Took 3 runs at about 50m elevation, snow was good and very few rocks. Not quite as steep as we?d like however!
The next 2km was easy skiing, the 1k to the lake also quite good. We stopped for a long break at an anmarked fire pit on east side of Kuotmuttijärvi. We then skied 2km over a small hill almost directly to the warmed cabin waiting for us.

Ryhmämme oli jakautunut kahteen osaan, toisen lähtiessä Sarviojalle ja toisen jäädessä Jyrkkävaaran tuvalle. Osasto Jyrkkävaara lähti aamulla puoli kymmenen maissa kohti Snellmanninmajaa.
Matka taittui joutuisasti hiihdellessämme suurimman osan matkaa jäätä pitkin, vain suurimmat virtapaikat maata pitkin kierrellessämme.
Snellmannille saavuimme vielä valosalla ja aloimmekin lämmittämään mökkiä samantien. Parin tunnin päästä saapuikin jo ryhmämme toinen osasto Sarviojalta ja näin ryhmä olikin taas koossa.
Ilta meni rattoisasti pikkumökissä syömisen ja jouten olon merkeissä. Eipä muuta kuin nukkumaan ja näkemään kauniita unia.

su 7.1 lauhaa, pilvinen (huhtikuussa muisteltua...) / V pv

09am tienoilla liikkui. Matti hiihteli ensimmaisenä reipasta kyytiä liki Muorravaarakan suuhun. Virtapaikoissa aivan rannassa tai mättäiden ja kivien väleissä. Pahaojan tienoolla kastelimme suksemme.
Rinkkaosasto rynnisti kärjessä Suomun Villeen; hajautettuja reittejä Rupisuolijärville; ojaa/kelkanjälkeä Lutolle. Katteltiin leiripaikkaa, joka valoisan aikana tehdyn turistilenkin päätteeksi lähelle kolttakenttiä. Melekoset kasat tosi märkää polttopuuta.
Matkailuammattilaiset lähtivät leiristä 16 aikoina tien varteen liftatakseen Saariselälle. Loppu osasto istuskeli tulilla ja söi aikansa kuluksi. Liian aikasin ei sopinut mennä nukkumaan, jotta jaksaisi nukkua aamulla.

Maanantai 8.1. Hiukan kirkkaampaa, n. -10°C: reissun kylmin päivä. VI pv

09 teltasta, tulet, valokuvausta. Kelkanjalkeä ja tieuraa vartioasemalle n. klo 13.30:ksi. Sannan ryhmä saapui n. puoli tuntia myöhemmin Jyrkkävaarasta. Naiset "nahistelivat" parkkipaikalla lämpimikseen. Bussi tuli ajallaan.

Tievatuvalla miesten vuoro olla rupusaunassa: pieni. Paluumatkan aluksi Matrix.


Timo Suominen, Zach Shelby, Matti Laatikainen, Perttu Niemelä