1. päivä

Bussin heitettyä meidät pihalle klo 4.00 keskelle metsää, aloitimme pienen säädön jälkeen tietaipaleen kohti Pallasta. Kuus kilometriä tyynessä, todellisuutta lämpimämmältä tuntuvassa ilmassa taittui mukavasti. Pallakselta otimme suunnaksemme Nammalakurun autiotuvan. Siitäpä sitten sää ja tunnelma muuttuivatkin aivan kuin salamaniskusta. Kapusimme yhä ylemmäs ja ylemmäs ja sää muuttui ain sitä mukaa tuulisemmaksi. Lounastauko pidettiin aika kylmissä olosuhteissa, mutta siitäpä sitten alkoikin lasku ja päivän iloisempi osuus. Kahdelta saavuimme tänne tupaan ja nyt kellon ollessa puoli kuusi ovat lähes kaikki vaeltajatoverit unten mailla; rankkaa puuhaa tuo hiihto.

(Elina)

2. päivä

Iltasella joskus ennen yhtätoista kämppään saapui neljän hengen iskuryhmä, ja unten mailla ollut poppoomme aloitti varusteittensa ja vartaloidensa uudelleenjärjestelyn. Mukavien aloitusunien (~ 5-7 h) jälkeen osa oli jo ehtinyt vähän nälkiintyäkin. Unien katselua jatkettiin lopulta aamukuuteen, ja yhdeksän maissa päästiin starttaamaan kohti Hannukurua. Matkalla käytiin kurkistamassa Montellinmajaan. Keli oli melko mukava, varsinkin kun päästiin puurajan alapuolelle laskeskelemaan. Suksi luisti, ja Hannukurulle saavuttiin mukavasti ennen pimeää. Tänään tultiin siihen lopputulokseen, että reittisuunnitelmia vähän rukataan. Suunta on nyt Hetta, johon aiomme sivakoida sopivasti lomalaisiin törmäilemättä. Huomenna ois tarkoitus pitää vähän rennonpi palautumispäivä Pahakuruun hiihdellen.

(Juho)

Bitro: JJ : 13 + 2 + 0 + 13 + 5 + 0 + 2 = 35

AJ : 1 + 12 + 14 + 1 + 9 + 14 + 12 = 63

3. päivä

Bitro Me : 7 - 2 - 0 - 0 ... PERKELE!
He : 7 - 12 - 14 -14

Iltapv n. klo 15.00 Ah AUVOISTA ELÄMÄÄ! ü Välipäivä, mikä loistava keksintö! Bitroa pelaamme Pahakurun kämpällä. Rento meininki. Lättyjä naamariin. Hannukurulta hiihdeltiin kevyt 2 km aamulla. Päivä mennyt huippuja valloittaessa, levätessä, syöden, juoden, hangessa pyörien, mukavia jutellen, vähän väitellenkin / reitistä ja heräämisaikataulusta riidellen, mutta ELÄMÄ JATKUU! Fiilikset korkealla, kämpässä tunnelmaa... Ilta n. 22.20 Kämppä hiljainen, porukka nukkuu. Erinäisiä korttipelejä tuli vielä pelattua. Kuuntelin Mozartin sinfonia nro 40 & 41 cd-soittimella ja lueskeltiin Aku Ankkaa ja syötiin. Päivä ollut rentouttava ja palauttava.

(Jaakko)

4. päivä

Vähän vesisateinen ja hieman enempi tuulinen hiihtopäivä ü ! Pahakurun tunnelmainen kämppä jätettiin n. 8.45 - oli vielä aika hämärää, ja lavun löytäminen tuiskun jäliltä oli vähän haasteellista. Sit avattiin latua parille tytölle tovin aikaa, kunnes sää muuttui äkkiä niin että sukset keräs väh. sen 10 cm lunta pohjiin - alkoi siis sukset jalassa kävely taistellen tuulta vastaan! Puuh! Alamäkikin jäi siinä taistelussa huomaamatta... Tappurin tuvalle tehtiin lounastauko (about 2km reitiltä sivuun), mikä oli kyllä huippu juttu - tuulesta suojaan ü. Sit alkoikin ylämäkeen (Siosvaara) kipuaminen - puuh jälleen lipsuvilla suksilla! Sioskurun kämppä tuli kuit. suht nopeeta, kun loppumatkan postikorttimaisemat nosti fiiliksiä ü Tuvalla oli myös nämä kaksi tyttöä... ja Jaakko sai peliseuraa ü. Nyt alan mätitahnan syöntiin ... ü

(Riikka)

5. päivä

Viides vaelluspäivä aloitettiin totuttuun tapaan puuro & sekahedelmä aamiaisella. Päivä valkeni todella kauniina ja lähes pilvettömänä. Aamutoimet saatiin läpi ennätysajassa, mutta reitin miettiminen viivästytti lähtöä jonkin verran. Päätimme lopulta tehdä lyhyemmän lenkin ja kiertää Pyhäkeron länsipuolelta, koska pitemmän lenkin suo-osuudet saattoivat olla eilisen sateen takia turhan märät. Suksien liisteröinnin jälkeen hiihtelimme kohti Haaravaaran ja Pyhäkeron välistä kurua. Upean hankikannon ansiosta hiihto sujui kuin tanssi ja allekirjoittaneeltakin kuin kolmejalkaiselta koiralta polkka ;) Reitti kulki kurun pohjalla, mutta koukkasimme Haaravaaran rinteen kautta ja ihastelimme upean pastellinsävyistä horisonttia. Kameroissa vain sulkimet naksuivat, kun joukolla ikuistimme edessämme avautuvaa maisemaa.

Lounaan jälkeen matkamme johti kohti Pyhäkeron huippua, jonne pääsimme ilman suurempia vaikeuksia. Allamme avautuivat maisemat olivat todellakin kiipeämisen arvoiset ja filmiä paloi! Alastulokin oli yhtä juhlaa kun ilman rinkkaa pääsi laskemaan ja lumessa möyrimään ü Elina hoksasi laskun jälkeen, että oli könytessään jättänyt Petzl:insä rinteeseen. Eipä muuta, kuin joukolla hakemaan ja sieltähän se pienen etsinnän jälkeen löytyi. Etsijät saivat palkinnoksi lasketella rinteen alas toistamiseen. Jes! Kun valmistauduimme jatkamaan matkaa, paikalle saapui poroisäntä moottorikelkallaan ja oli kuulemma tulossa Pyhäkeron kämpältä. Seurailimme kelkkauraa ja sik-sakkailimme hurjan laskun alas ja pian kämppä häämötti puiden lomassa. Samainen poroisäntä tuli myös käymään ja kertoili ensimmäisestä porostaan Kennusta. Loppuilta sujui tutuissa merkeissä yhden-miehen-viihde-orkester-Jaakon viihdyttäessä meitä. Muussia ! ! Mahtava päivä ! ! !

(Saara)

6. päivä

Heräilimme kaikessa rauhassa Pyhäkeron autiotuvalla vasta klo 9 aikoihin. Tänä aamuna ei ollut kiire minnekään. Edessä olisi vain 7 km hiihtely jonnekin päin Hettaa. Seuraavasta leiripaikasta ei tosin aamulla ollut vielä tietoa. Hiihdimme 10'C:een pakkasessa sumussa Ounasjärven rannalla olevalle kodalle, jossa söimme lounaat. Jaakko tiputti kodalla lattian rakoon ensin veitsen... ja sitten myös haarukan. Onneksi hän sai ongittua veitsen ja haarukan rautalangalla ylös. Lomaryhmä saapui kodalle, ja jatkoimme itse matkaa sumuisen Ounasjärven yli Hetan puolelle. Kiipesimme Hetan luontokeskuksen takana olevan harjun päälle Jäppyrän kodalle yöksi. Muut kokkailivat päivällistä, ja Jaakko lähti kylälle kauppaan. Paistoimme makkaraa, söimme karkkia ja lauloimme nuotion ääressä. Nukuimme yön avokodan seinustalla olevilla penkeillä paitsi Juho, joka ei mahtunut laverille, nukkui makuupussissa taivasalla.

(Anne)

7. päivä

Heräsimme kirpsakassa -20'C:een pakkasessa. Söimme aamupalan. Pakkailimme tavarat kasaan ja hiihdimme parin kilometrin päähän Hetan K-kaupalle, josta bussi poimi meidät kyytiin klo 10 aikoihin. Lauloimme Bussikuskille opettelemamme laulun ja hyppäsimme kyytiin. Ajelimme lumisissa maisemissa Muonion Harrinivaan saunaan ja syömään.

REIPAS VII TUNNARI: Ü Ü Ü Ü Ü Ü Ü

" SÄ TULIT LUOKSENI SITTENKIN, MAAILMAN MYRSKYJEN HALKI TAKAISIN. KATSEEMME YHTYY, SILMIIMME SYTTYY ONNEN JA RIEMUN KIRKKAUS.

EI MIELEN MURHEITA LAULU SOI, TAAS ONNEN AURINKO MAATA PURPPUROI. PIENOISEN KÄDEN KÄTEENI SULJEN JA ONNEEN KÄYMME LEIKITEN.

EI MIELEN MURHEITA LAULU SOI, TAAS ONNEN AURINKO MAATA PURPPUROI. PIENOISEN RINKAN SELÄSTÄ LASKEN JA KOTIIN KÄYMME LEIKITEN! "

Reittimme:

1. päivä: Tienhaara 6 km ennen Pallasta - Nammalankuru ~ 20 km, -10'C, kova tuuli ja lumisade, tyynempää alussa ja lopussa, näkyvyys huipulla alle 10 m.

2. päivä: Nammalankuru - Hannunkuru ~ 15 km.

3. päivä: Hannunkuru - Pahakuru ~ 2 km + pikkuvaaran huiputus ~ 1km

4. päivä: Pahakuru - Tappuri - Sioskuru ~ 12,5 km, vesisade, kova tuuli

5. päivä: Sioskuru - Pyhäkeron huippu x 1,75 - Pyhäkeron tupa n. 11 km, kirkas ilma, tyyntä

6. päivä: Pyhäkero - Jyppyrän kota ~ 8 km

7. päivä: Jyppyrä - Hetta 2,7 km, -20'C

Teksti © Reipas VII

Kuvat © Riikka Kemppainen ja Juho Antikainen