Kaamosvaellus 2012, Ryhmä 8, Hetta – Pallas

Juha-Pekka, Petteri, Asta, Katharina

Pyhäkero

Maanantai, 02.01.2012: Oulu–Hetta, Hetta–Pyhäkero–Sioskuru (16 km)

Bussi pysähtyi Hetan K-Marketia aikaa noin klo 5:50, josta lähdimme Jarmon ryhmän kanssa järven yli tiettömälle taipaleelle (tosin viittoja etäisyyksistä oli vähän väliä). Keli oli kaikin puolin sopiva (sopiva pakkanen, tuuli pöllytti lunta). Matka kuitenkin taittui melko nihkeästi ahkioille huonosti soveltavan lumen takia (mm.). Pyhäkero-kämpällä lounasteltuamme tuuli yltyi, puhumattakaan siitä tunturitaipaleesta matkalla Sioskurulle yöksi: matka oli pitkä ja jäätävä. Kämpällä nautimme moniosaisen illallisen hesalaisten yöpyjien syödessä puolipakolla nuudeleitaan ;-) .

Maisemat olivat aluksi lappalaista tykkylumen koristelemaa metsää, yksi lintukin näkyi (luultavasti tunturipöllö koska huhuili), tunturikurussa temppuillessamme maisemat olivat vaivaiskoivuja jne puskaa siellä täällä. - J-P

Tappuri

Tiistai, 03.01.2012: Sioskuru-Tappuri (~4 km)

Tänään herättiin aika myöhään, ulkona oli jo aika valoisa. Päädimme, että pitää hiihtää vain Tappurille, joka oli noin 4 km Sioskurulta. Lähdettiin noin 13:30. Oli aika kovaa vastatuulta. Alussa oli pitkä nousu, ja oli vaikea nähdä mitään, koska oli niin tuulinen ja sumuinen. Onneksi oli riittävä määrä merkeistä, siksi eivät menneet pois tieltä. Lopussa, kun jo tuli pimeäksi, oli pieni lasku. Oli ainakin minulle vähän hankala, koska usein toinen suksi luisteli jäillä kun toinen jarrutti jossakin lumihangessa. Mutta viimeksi saavuimme perillä. Söimme lounaan ja sitten päätimme reitin huomiselle päivelle. Illallinen on luultavasti pasta-annos.

Jäljet

– Jäljet lumessa

Keskiviiko, 04.01.2012: Tappuri–Pahakuru–Hannukuru (11 km)

Aamulla herättiin klo. 7:00 ja matkaan pästiin noin 9:45. Alkumatka oli loivaa nousua ja loppupuolella ehkä enemmän laskua. Reitti kulki suojaisessa paikassa, joten vastatuulta oli vähän. Näkyvyys oli välillä hyvä ja tunturissa näimme mystisen juoksevan otuksen. Jäljistä otettiin kuva, mutta lajintunnistus on vielä kesken.

Pysähdyimme pidemmälle lounaalle Pahakuruun ja siitä jatkettiin Hannukuruun. Hiihtopäivä oli mukava, 11 kilometriä taittai reippaasti.

Omat kommentit:

Mun mielestä tänään oli ensimmäinen mukava hiihtopäivä, kun kaikki energia ei mennyt tuulen ja muun kanssa taisteluun :) . - Asta

Illalla lämmitettiin sauna ja kylvettiin hiet pois. - Petteri

Hiihtäminen sujui aika hienosti. Saunakin oli tosi ihana. - Katharina

Näköalat olivat laveaa tunturikurua, vaivaiskoivikkoa ja -männikköä. - J-P

– Matkalla Tappurilta Hannukurulle

Torstai, 05.01.2012: Hannukuru–Montellinmaja–Namalakuru (15 km)

Herätys seitsemältä. Aamutoimet hoitoivat nopeammin kuin edellisenä päivänä, joten olemme jo yhdeksän aikaan liikkeellä. Lähdimme tuvalta yhdessä "Espoon eräsiskojen" Essin ja Sannan kanssa kohti Namalakurun tupaa. Suaskurulle hiihdimme soita pitkin seuraten vanhaa talvireittiä. Soita pitkin oli mukava hiihtää ahkion kanssa. Suaskurulta lähdimme seuraamaan uudempaa talvireittiä. Valmiiksi hiihdettyä uraa oli helppo mennä eteenpäin. Poroaidan luona pidimme pienen ruokatauon. Pitkän nousun aikana hämärä alkoi laskeutua. Ylärinteessä tuiskesi lunta. Reittimerkkien havaitseminen vaikeutui näkyvyyden helketessä.

Montellinmajassa pidimme pienen lämmittelytauon. Namalakuruun päästessämme oli jo pimeä.

Pepi ja Masa olivat lämmittäneet tuvan ja neuvoivat meille kaivon sijainnin. Suuri kiitos heille.

Iltapalaksi paistoimme herkullisiä lettyjä. Nam.

- Petteri

Poroaita

– Poroaidan ylitys

Perjantai, 05.01.2012: Namalakuru–Rihmakuru–Namalakuru (~7 km)

Välipäivänä J-P, Katy ja minä lähdimme käymään Rihmakurun kodalla kesäreittiä seuraten. Asta jäi tuvalle parantelemaan kipeytynyttä kurkkuaan.

Tunturin rinteessä oli helppo kulkea. Saavuimmekin nopeasti kodalle. Lasku kodalle on "mielenkiintoinen" kuten Pepi asian ilmaisi.

Kodalla pidimme reilun pituisen tauon ennen kuin lähdimme kipuamaan rinnettä ylös. Palumatka sujui joutuin.

- Petteri

Päiväretki

– Päiväretki Rihmakurulle

Lauantai, 07.01.2012: Namalakuru–Pallas–Pallaskota (~16 km)

Siis viimeinen retkipäivä. Aamulla herättiin noin klo. 7. Jarmon ryhmäkin oli entisellä iltapäivällä tullut Namalakurulle, siksi kesti vähän aikaa kunnes kaikki olivat valmiita lähtemään, koska oli niin monta ihmisiä tuvassa (oli meidän ryhmien lisäksi vielä 4 oululaista naista tuvassa). Päätettiin, että lähdettiin Jarmon ryhmän kanssa Pallakselle talvireitillä. Klo. 11 siis lähdettiin, alussa tuli aika paljon laskuja, ensin aika jyrkkiä, sitten vähän loivampia. Lounas syöttiin noin klo. 13 "pellon reunalla". Lounaan jälkeen tuli pieni nousu ja sitten hiihdettiin aika tasaisessa reitissä. Tuli pimeäksi ja vielä emme olleet perillä. Näimme merkin jossa luki, että oli vielä 3 km jäljellä Pallakselle. Voi, voi. 3km voi olla aika pitkää matkaa. Ainakin kun lähtee pois merkityltä reitiltä ja kävelee umpihankiin. Mutta metsä oli silti kaunis, tosi isoja puita meidän ympärillä. Viimein saavuimme Pallakselle. Sitten vielä etsittiin kotaa. Siihenkin meni vähän aikaa, koska oli vaikea suunnistaa pimeydessä. Siksi saavuimme kodalle vasta puoli yhdeksältä. Mutta ruoka maistui kauan hiihtomatkan jälkeen tosi ihanalta. Nyt ilta vietetään tulen ympärillä. - Katharina

Alkulaskuissa kaaduin 100 metrin matkalla 2 kertaa heti aluksi. Onneksi Antti tarjoitui ystävällisesti kuljettamaan rinkkaani pahempien laskujen yli. Se rinkan kanssa laskeminen on vaan yllättävän vaikeeta – ainakin mun mielestä. - Asta

Nammalakuru

– Lasku Namalakurun autiotuvalta

Sunnuntai, 08.01.2012: Pallaskota – Pallas (0.5 km), Pallas – Oulu

Viimeisenä aamuna herättiin kodalla. Pian tuli selvää, että meillä oli tarpeeksi aikaa, koska bussi myöhästyi. Oli jo valoisa kun lähdettiin hiihtämään Pallashotellin parkkipaikalle. Päivänvalossa oli paljon helpompi löytää lyhyimmän reitin sinne, siksi ehdimme paikalle hyvin ajoissa. Kaikki varusteet pakatettiin näin, että voitiin laitaa ne heti busille. Koska meillä oli vähän kylmä, hiihtettiin vielä vähän (Jarmo ja Anna), harjattiin Pallashotellin sisäänkäynti (J-P ja Sanna) tai hypättiin ympäri parkkipaikkaa (muut). Kun bussi tuli, kaikki varusteet laitettiin siihen. Sitten ajettiin Harrinivan lomakeskukselle, jossa ensin saunottiin ja saunan jälkeen syötiin. Lounaan jälkeen lähdettiin Ouluun. Matkan aikana vielä esitettiin vitsit ja ryhmien reissuelämykset.

Oli taas kiva Kaamosvaellus, toivottavasti se ei ollut minun viimeinen. - Katharina

Kuukkeli

– Kuukkeli ahkiolla