10.4 Lauantai

Aamulla sää oli Akan vierellä lähes täydellinen. Yö oli kylmähkö mutta rauhallinen. Aloimme valmistautua Akan huiputukseen. Yhtäkkiä alkoi kuitenkin tuulla niin kovaa ettei kiipeäminen ollut mahdollista.

Tuulen suunnasta taivaanrannasta lähestyi myös valkoinen massa joten päätimme jäädä telttailemaan ja kaivamaan vessaiglua. Pian lumimyräkkä iskikin kuin miljoona volttia ja näkyvyyttä oli vähemmän kuin vaatekomerossa. 10m päässä oleva vessakin oli tuskallista löytää. No telttailu on ihan jees ja voihan näitä idyllisiä maisemia ihailla kartaltakin. Teltan vois kyllä eristää puhallusvillalla niin ei tarvis makuupussissa hautua. Pitääpä tilata villa-auto tänne.

Huomista on suunniteltu ihan sään mukaan. Jos sää sallii niin voisi huiputusta vielä aikaisella yrittää. Jos myräkkä jatkaa läheskään samaa rataa niin on sama lähteä bussinnoutopistettä kohti aikaisin huomenna. Jos siis myräkkä hiihtämisen kompassisuunnalla sallii. Suorva määränpäänä taidettiin hyljätä liian kaukaisena ja huonolla kelillä matkan varrella uhkaavien mahdollisten suunnistusvirheiden takia. (välillä räpsitään teltassa sääkuvia "Joka koti"-lehteen). Elikkäs tarkoituksena olisi huomenna loppupäivästä tai viimeistään aikaisin maanantaiaamuna suunnata suurinpiirtein tuloreittiä pitkin takaisin Ritsemiin.

Teltta alkaa hyvää vauhtia kehittyä basaariksi. Rinkoista haetaan koko ajan tavaraa sisään eikä mitään viedä pois. Pitäis Joku ikean hyllystö olla täällä niin pysyis kaikki ryhdissä ja järjestyksessä. Teltta on jakautunut selvästi kahtia kun nuo juniorit on pää erisuuntaan teltassa. Samaten niillä on toinen absintti käytössä. Heikki on mun idylli kun se uskaltautuu tuonne ulkoilmaan. Itse tyydyn passivoitumaan makuupussiin ja haisemaan pahalle. Mitähän se Heikki vatkaa tuolla pihalla kun kyykyssä makaa ja käsi käy.