11.4 sunnuntai

Herätys 7.00 paikallista aikaa ja kurkistus ulos ovesta. Teltan läpätys on kyllä paljon puhuvaa mutta otetaan nyt kuitenkin visuaalinen varmistus säätilasta. Voi puukkoukkospilvipääkallokirvesperkelesaatana. Mitään ei näy. Tuuli on kuitenkin enää vain heikkoa mutta huipulle ei ole mitään asiaa tällä säällä. Ei kyllä saa Akka viedä voittoa. Venaillaan makuupussissa lisää ja toivotaan parasta. Onkohan Akka joku pilvimagneetti ja kaikkialla muualla on aurinkoista ja mycket härligt. En tiedä mutta syöhän tämä miestä jo pikkuhiljaa jos ei pääse kiipeään. Hyvän matkaa tänne kuitenkin matkustettu. Kävin vielä varmistuskäynnin ulkona ja kyllä se tosiaan näyttää siltä että Akka kerää pilvet tähän meidän basecamppiin. Järven suunnalla kajasti valo heikosti. Tuuli ei tosiaan ole nyt este ja 3 astetta on vaan pakkastakin. Vielä jäädään tähän passiin ja venaillaan jos nää pilvet häipyis ja päästäis tositoimiin. Tynkä reissu tästä jokatapauksessa tulee kun ei tässä ehdi enää kuin yhden hyökkäyksen kohti huippua tehdä ja lumireitillä toimimistakin pitäis harjoitella.

Jarkolta löytyi Tarja Haloselta pöllitty käsilaukku jonka paljasti Tommi sekä Jarkon pyörivä pipo.

Tässä lounaalle alamme, ja sen jälkeen viimeinen mahis mennä koillisreittiä pitkin huipulle. Jos se ei toimi niin lähtään takaspäin ja katellaan jos matkalla ois kiivettävää.

Kello naputtaa kolmea, joten on aika tehdä peliliikkeitä. Rensselit kasaan ja häntä koipien välissä kohti Ritsemiä. Kun Akka ei anna, niin ei anna. Bitch! Edelleen armottoman tiukka keli ja oikeaa solakohtaa saa tutkia huolella. Tuuli on vasten ja lunta tulee tangentin suuntaisesti. Totisesti Heikin ja Jarkon sm-henkiset kasvomaskit ajavat asiansa. Alun pienen ylämäen niska alkaa taittua ja alkaa luoviminen korkeuskäyrän suuntaisesti kohti tulosuuntaa. Pieni juomatauko pidetty. "Mee Jarkko vaan ekana." Sata metriä eteenpäin ja: "Mihin vittuun se hävis?" Lumentulon sokaisemana kolmimetrinen pudotus voi tulla yllättäen! No Jarkko vanhana mäkimiehemä oli heittänyt oikeaoppisen telemarkalastulon, eikä joutunut liiemmin keräilemään romujaan. Huh! Ilma kuin piruuttaan selkenee alas tultaessa. Puuraja saavutetaan ja alkaa gigsejä aikaansaava laskuosuus. Hyvä ilma, hyvät laskut. Jotain hyvitystä sekin kun ei tarvinnut edes valjaita pukea... Riekkojen käkätellessä kohti joen ylimenevää siltaa. Nätti telttapaikka vehreästä joenmutkasta ja ruuan laittoon. Kellokin kerennyt kohta maanantain puoleen. Aika laittaa silmät kiinni ja nukahtaa kosken hypnoottiseen kohinaan.

Tommi paljasti nesteen kulutuksesta keskustellessa että hänellä on ollut Siggin letku suussa. Stedy cock, maybe.