13.4 tiistai

Jaahas. Se ois viimeinen aamu ja aika miettiä miten reissu meni. Täytyy sanoa että odotukset oli harvinaisen kovat. Ainakin odotti että ois vähän jotain lumiränniä päässyt rymyään. Mutta kun ei niin ei. Ei tullut kiivettyä metriäkään. No hakkua sentään tuli käytettyä teltan ankkurointiin mutta muuten oli aika hiljaista sillä saralla. Säiden armoillahan sitä täällä ollaan ja tällä kertaa säät eivät olleet meidän puolella. Ei voi mitään. Pitää tulla joskus Akalle uudestaan. Sen verran hieno vuori se on. Voisi jopa sanoa että lapin kuningatar.

Kirjoita joku haiku.
Jalassa laiku.
Koira.

Bussia venttailtiin pari tuntia minisukseillen ja välillä puhelimessa bussin tuloa tiedustellen ja jopa onnistuen saamaan informaatiota bussin myöhästymisestä. Kun saatiin johonkin bussiin liftattua niin väsyneenä matka jatkui lämpimässä bussissa Jällivaaran simhalliin jossa kiireessä laskettiin vesiliukumäkeä. Sakella oli jopa niin kiire että laski mäen alas alle kuuden sekunnin. Mätötkin Gällivaarassa heitettiin ja mahat turpeina svedukissoja ihmeteltiin. Vaarassa juoki James Rembon banaanit käheenä mobiileja pakoon.