Reipas 3

Ryhmän jäsenet: Tarja Kivelä, Hugo Halonen, Juho Järvenpää, Päivi Keisu, Eki Lehtimäki

Su 26.8.2007

Jesh! Ensimmäinen vaelluspäivä takana. Bussi saapui aamulla klo 7 Vakkotavareen jossa heitimme rinkat selkään ja läksimme maastoon. Vettä satoi niskaan, välillä paistoi aurinko ja taas satoi. Tuuli on myös välillä kova, niin että pienimmät ryhmän jäsenet Tarja ja Päivi joutuivat laittamaan kiviä taskuun etteivät menisi mukana. Pitkin päivää hienosäädettiin rinkkoja ja ihmeteltiin poroja, joita oli paljon. Lisäksi tunturisopuleitakin näkyi. 13 km Vakkotavaresta pohjoiseen saavuimme Dievsajavri-järven rantaan. Siellä oli veneet joilla piti ylittää noin 800 m leveä järvi. Eki ei kuitenkaan mahtunut veneeseen, mutta paikallinen tuvanvahti kuljetti hänet järvestä yli moottoriveneellä n. 5 € maksua vastaan. Vesi järvessä oli todella kirkasta. Ylitettyämme järven kiipesimme jyrkän rinteen päälle. Kello oli 20 ja päätimme laittaa leirin pystyyn upean vesiputoukseen viereen, tosin herkkäunisimmat pelkäsivät etteivät putouksen kohinan takia saisi nukuttua, mutta hyvin se uni sitten lopulta tuli. -Juho

Ma 27.8.2007

Pitkä matka. Vesiputouksen vieressä nukuttujen maittavien yöunien jälkeen lähdettiin päivän taipaleelle. Aluksi kuljimme lähes samaa tahtia lomayhmän kanssa. Lounas syöriin Kaitumjaurestugalla, listalla oli hernekeittoa. Matkalla suunniteltiin seuraavan päivän Kebnen valloitusta. Piti päästä riittävän lähelle, joten jatkoimme patikointia iltakahdeksaan asti, yht. n. 20 km. Sää oli vaihteleva, auringosta vesisateeseen muutamassa minuutissa. Nähtiin saksalainen yksinvaeltaja, ”erakko”, josta keksimme paljon hauskoja juttuja. Nyt kello on 22.00 Viileä ilta. Väsyttää. Nukkumaan. ZZZ.. -Eki

Ti 28.8.2007 Kebnepaise!!

Aamulla herättiin klo 7 ja klo 9 päästiin liikkeelle Singin jokisuuta kohti.Siellä pystytettiin teltat ja jatkoimme kevyellä varustuksella Kebnelle päin Singinjoen solaa pitkin. Nousu oli aluksi kevyttä, mutta muuttui nopeasti vaikeakulkuiseksi kivikoksi. Sää oli aamusta pitkälle päivään selkeä ja aurinkoinen. klo 14 söimme nuudeli-liha-kana-pataa trangiasta suoraan neljään pekkaan, niin että nuudelit levisivät ja päät kolisivat toisiinsa. Ruoan alettua loppua ryhdyimme lusikkasotasille. Lounaan jälkeen jätimme lounastarvikkeet rinkkassa kivikkoon ja jatkoimme matkaa kohti Kebnen huippua. Nousu muuttui rankaksi. Välistä isoja kivikkoja ja välillä pääsimme luistelemaan ikilumen päällä. Vettä saimme koko ajan täytellä 0 asteisista puroista. Matkalla lopullista nousua kohti saimme loistavia kuvia.

Itse lähdin jahtaamaan täydellistä kuvaa ja irtaannuin porukasta. Jouduin kävelemään sivuttain kivikkoista Kebnen rinnettä ja jalkoihin tosissaan alkoi painaa maaston vaikeakulkuisuus. Kadotin välistä alempana solassa kulkevat kaverit, mutta sittensaavutin polun, jota pitkin pääsimme kaikki kiipeämään kohti huippua. Matkalla noin 1600m korkeudessa sää huononi dramaattisesti ja näkyvyys katosi olemattomiin sankan lumisateen takia. Tuulikin yltyi, mutta emme halunneet luovuttaa millään, vaan jatkoimme ylöspäin. Kartasta näimme, että matkalla huipulle 2000m korkeudessa oli mökki ja suuntasimme sinne. Vastaan tuli alas paljon ihmisiä ja viimeisimmät suomalaiset sanoivat meidän päätyvän vielä Iltalehteen jos vielä aikoisimme tosissamme kohti huippua. Sää huononi entisestään ja saavutimme pitkän taistelun jälkeen mökin, jossa lämmittelimme ja odottelimme sään mahdollista selkenemistä. Sää ei selvinnyt, joten oli pakko lähteä alas ja paluu matka olikin sitten yhtä taistelua! Tuska oli suuri kun tuiskussa piti löytääoikeaa reittiä alas. Päästyämme alas solaan jatkui lumisade, tosin näkyvyys parani. Teltoille löydettyämme olimme kaikki kuoleman väsyneitä ja gourmet-pasta garbonara-aterian jälkeen kaaduimme kaikki konjamiinin saattelemina makuupusseihimme ja nukahdimme jokainen syvään pitkään ruususen uneen. Matkaa päivän aikana kertyi 25km ja korkeuserot olivat huomattavat. -Hugo

Ke 29.8.2007

Ja satavuotta ne unet melkein kestivätkin. Raskaan Kebne-päivän jälkeen nukuttiin pitkään. Yövyttin Singin jokisuulla, paikassa josta suunnattiin kohti pohjoista mielessä sauna. Kannettiin kamat ja pystytettiin teltat muutaman kilometrin päähän. Siitä jatkoimme kevyen varustuksen kanssa kohti Sälkästugaa.

Matka oli helppokulkuista, 4km matka kesti 1,5h. Kun saavuttiin perille, niin selvisi että naisten saunavuoro olisi alkava tunnin päästä, sekasauna taas tunti sen jälkeen. Ostettiin butikista vähän saunajuomaa ja herkkuja. Ja sitten puutalkoisiin ja vedenhakuun. Tyttöjen alkaessa saunomaan seurana oli kaksi tukholmalaista daamia, jotka istuivat n 50 celciuksen saunassa ilman löylyvettäkään! Sellaisiin daameihin oli helppo tehdä vaikutus saunomistaidoilla. Kyllä niitä kulttuurieroja jonkin verran on. :)

Sekasaunaan tuli myös se himojuoksija, joka ohitti meidät aiemmin päivällä. Tämä saksalainen lääkäri juoksee 120 km matkan trikoissa ja lenkkareissa vain 4kg repussaan. Päivi ja Hugo näyttivät mallia kuinka räpiköitiin viereisessä joessa, missä oli vettä yli nilkan! Hyvin se selkäuinti sujui. Lättöl 2,2% maistui erittäin hyvältä ja raukeina sekä erittäin puhtaina vaeltajat lähtivät kävelemään kohti telttapaikkaa. Polku oli tuttu, joten ei haitannut vaikka ilta ehti matkan aikana jo pimetä. Sauna tuntui maailman ihanimmalta keksinnöltä. Matka 12km.

-Päivi

To 30.8.2007

Melko rento päivä. Aamulla heräilimme ja keittelimme puuroa kaikessa rauhassa. Puolenpäivän aikoihin lähdimme taivaltamaan kohti Ritsemiä. Maasto oli suht helppoa. Vain joen ylitys tuotti hieman ongelmia, sillä siltaa ei ollut. Kohdassa, josta aioimme ylittää joen, olikin vesiputous. Ja mahtava vesiputous olikin! Hugo sai napsittua hienot kuvat. Jatkoimme joen vartta etsien hyvää ylityspaikkaa. Lopulta ei auttanut muu kuin ottaa kengät pois ja kahlata. Kylmää oli. Ja kivet tuntuivat ikäviltä jalkapohjissa. Vastarannalla pysähdyttiin ruokailuhommiin ja samalla teippailtiin jalkoja. Täydellä vatsalla jaksoimme taas jatkaa matkaa. Päivän aikana matkaa karttuikin n. 15km. Illalla alkoi satelemaan lunta ja maa tuli valkoiseksi. -Tarja

Pe 31.8.2007

Aamulla herättyämme suut loksahtivat auki! Illan lumisade oli peittänyt maan lumipeiton alle. Ryhmämme ei tästä lannistunut vaan Eki antoi marssikäskyn siirtymämuotona avojono, välit 5metriä. Matkaa edessä oli 17km. Matkalla syötiin nuudeleita, tällä kertaa kahdesta trangiasta, ja ihmeteltiin kuolleita sopuleita.

Saavuimme tavoitteeseen Sitasjaurestugornan maastoon, pitkästä aikaa valoisalla. Huomenna olisi vika kävelypäivä edessä. Kaikilla on iloinen fiilis ja veikattiin, että reissun päätteeksi saataisiin poronkäristystä! -Juho

La 1.9.2007

Herätiin komeaan säähän. Aamupuurot keiteltiin auringon paisteessa. Päivän taival oli tasaista tietä Sitasjaurelta ritsemiin. Puuduttavaa käveltävää. Kaikki rakot ja jalkavaivat antoivat vielä viimeisen muistutuksen itsestään. Saavutettiin lomaryhmä ja kuljettiin hetki yhtä matkaa. Sää pysyi puolipivisen selkeänä aina lounastaukoon saakka, jolloin alkoi pyryttää lunta ja räntää. Pyry jatkui koko tauon ajan ja kohmetti meidät perusteellisesti. Ja kun lähdimme jatkamaan matkaa tuli aurinko taas näkyviin. Loppupäivä sujui paisteessa.

Ritsemissä kävimme putiikissa ostamassa joitakin tärkeitä ylellisyystuotteita ennen kuin pystytimme teltat parkkipaikan reunaan. Illalla sitten nautimme Akka-järven rannassa viimeisen vaellusaterian sekä vähän lettuja ihaillen auringonlaskua ja järven yli näkyvää Akka-vuorta.

-Eki

Teksti: Kaikki
Kuvat ja www-sivu: Eki