Syysvaellus 2012 – Lyngen (Norja)

 

Ryhmäkuva

 

Ryhmä: Aija, Aila, Karoliina, Katharina, Mikko, Sonja

 

Reitti: Tytebaervika Tytebaerdalen Fastdalen Goalborrihytta Koppangenin ranta Goalborrihytta Russedalen Tvillingstindenin jäätiköiden reunalle Goalborrihytta Rotenvikvatnet Maailman loppu Lyngseidet ~50 km

 

 

Sunnuntai, 26.08.2012: Tytebaervika Tytebaerdalen Vedenjakaja~8 km

 

Matkaan!

 

On sunnuntai-ilta, olen teltassa, ulkona sataa vettä. On satanut melkein koko päivän. Missä olen? Jossakin Norjassa, jossakin vaelluksella, jossakin Lyngenin Alppien vuoristossa. Miksi olen vaeltanut sateessa koko päivän? Koska tykkään sateesta? Väärin! Koska olen vähän hullu? Se voi olla totta. Koska en ole koskaan ennen vaeltanut Norjassa, koska pidän vaeltamisesta ja koska on toivottavasti mukava vaellus tulossa. Bingo!

No joo, lähdettiin siis eilen illalla Oulusta kohti Norjaa, 41 retkeilijä, 8 ryhmää, SOOPAn syysvaellukselle. Meidän ryhmässä on 6 henkilöä, tahti reissulla luultavasti rauhallinen, ja reittisuunnitelmia ei tietenkään ole, tai ei ainakaan tarkempia suunnitelmia. Yöllä bussissa emme saaneet paljon unta, mutta silti oli hyvä olo kun pääsimme klo 11 viimein lähtöpaikalle. Vaikka satoi. Mutta onko meillä sitten sadevaatteita mukana. Alussa eksyimme vähän, oli muutamia kuoppia, joiden läpi ei helposti päässyt. Alussa reitti kulki vielä metsässä, joskus joen oikealla, joskus vasemmalla puolella. Siis paljon ylityksiä ja pian märät jalat. Kivikoidenkin läpi reitti meni, kunnes viimein saavuimme helpommin kulkevaan maastoon. Vielä pari kilsaa jäljellä Tytebaerdalen ja Fastdalen välillä sijaitsevalle vedenjakajalle, meidän ensimmäiselle määräkohdalle. Siellä oli myös lampaita, poroja, ja purojakin.

Teltat pistettiin nopeasti pystyyn ja ruoat valmistettiin. On silti kylmää ja sateista. Voi vain mennä heti nukkumaan.

Yhteenveto: Noin 8 km vaeltanut, noin 100 jokiylitystä (ainakin vaikuttaa siltä), en tykkää sateesta, ryhmässä on kiva porukka, nilkka kestää, rinkka kestää, ja huomenna on toivottavasti parempi sää.

 

-    Katharina

 

 

 

 

Hyppäsimme bussista Tytebaervikassa, hyväksi arvioimassamme lähtöpaikassa, joka osoittautui viehättäväksi – ja pirun isoksi – soramontuksi. Aikamme haahuiltuamme pääsimme maastoon, koko rahalla. Ensimmäiset tunnit kuluivat jyrkkiä pöpelikköjä noustessa, kivilouhikkojen yli kiivetessä ja puroja ylittäessä. (Tai siis sama pirun puro ylitettiin öbaut 17 kertaa.)

Riemu oli suuri, kun lounastauon jälkeen edessä yhtäkkiä avautui suht tasainen sola. Samoilimme sitä aikamme, kunnes oli aika leiriytyä. Koko päivän oli toki satanut lähes yhtä mittaa, joten kamat olivat varsin märkinä.

Seurasi yksi elämäni hirveimmistä illoista ja aamuista, kun värjöttelimme viluissamme suojattomassa solassa. Vedenkin lämpeneminen trangiassa kesti i-kui-suu-den. Yö oli sentään siedettävä, hyvä makuupussi ja 3 henkeä samassa teltassa takasivat sen.

 

-     Karoliina

 

 

 

 

Maanantai, 27.08.2012: Vedenjakaja Fastdalen Goalborrihytta ~6.4 km

 

Paska aamu. Märät kamppeet, tuuli, sade, joka tuntui jatkuvan maailman tappiin. Aija oli paleltunut niin pahoin, että päättivät Mikon kanssa jäädä telttaan lämmittelemään. Me muut jatkoimme solaa eteenpäin, pääosin varsin soisessa maastossa. Liikkeellä olo lämmitti, eikä ihan joka hetki tehnyt mieli hukuttautua puroon. Karun solan jälkeen tuntui kotoisalta, kun hiljalleen alkoi näkyä muutakin kasvustoa kuin varpuja, ensin pensaita, sitten puitakin. Lounastauolla huomasimme kartasta mökin noin 1.5 km päässä, ja voinpa kertoa, että ajatus seinistä ja katosta virkisti mieltä. Kun mökki jyrkähkön ja mutaisen nousun jälkeen tuli näkyviin, olisin voinut myydä sieluni saatanalle silkasta ilosta. Tulet kamiinaan ja lämpöä fiilistelemään. Kyllä palakitti.

 

-    Karoliina

 

   

 

 

Tiistai, 28.08.2012: Päiväretki: Goalborrihytta Koppangenin ranta Goalborrihytta 7.4 km

 

Ihana herätä lämpimässä mökissä. Ohjelmassa oli päiväreissu lähistölle, talsimme siellä täällä, pääosin valmiita polkuja. Kävimme Jäämeren rannalla pienen idyllisen kalastajakylän kupeessa. Lounashetki vuortensylissä oli melkoisen sielua hivelevä kokemus. Aila ja Sonja kävivät vähän kiipeilemässä, minä ja Katharina tulimme mökkiin säästelemään voimia. Aija ja Mikkokin olivat löytäneet tiensä tänne. Varsin mukava leppoisa fiilis!

 

-    Karoliina

 

Mikon ja Aijan vaihtoehtoinen ohjelma maanantaille ja tiistaille: Puutteellisen varustuksen vuoksi maanantai meni lähinnä makuupussissa maatessa ja välillä kylkeä kääntäessä. Sade loppui illalla klo 21-22 välillä. Aamulla pakkailimme kamat ja pääsimme lähtemään kohti Goalborrihyttaa, mistä muut olivat meille viestitelleet. Perille varsin hulppeaan hyttaan saavuimme puoliltapäivin.

Loppuilta on mennyt kokkaillessa ja lähikukkulalle kiivetessä (allekirjoittanut ja Sonja totesivat, että kun kaksi biologia pääsee tonkimaan tunturin kasveja, viihtyvät he yhdellä rinteellä viikon mystisten sammalten ym. tunturikasvien kimpussa).

 

-    Aija

 

 

 

 

Keskiviikko, 29.08.2012: Päiväretki: Goalborrihytta Russedalen Tvillingstindenin jäätiköiden reunalle (Stortindalenin ja Russedalenin välillä satula) ~14 km

 

 

Tänään olivat vaeltajat kamppeineen kuivuneet ja lämmenneet siihen malliin, että päästiin jo retkeilyn makuun. Tepastelimme pikkureppujen kanssa Russedalenia pitkin Tvillingstindenin läheisen jäätikön tuntumaan. Jo vain oli hieno näky! Vesiputous ja kaikkea, oi joi. Iso osa reitistä oli melkoista louhikkoa, ja paluumatkalla väki alkoi olla aika vaisua. Mökin lämpö ja ruokailu kuitenkin virkistivät.

Edessä on kolmas ja viimeinen yö mökissä, huomenna rinkkojen kanssa maastoon ja pikkuhiljaa kohti Lyngseidetia. Reissu on ollut hieno, mutta keltanokka alkaa hiljalleen kaivata sivistystä ja mukavuuksia...

-    Karoliina

 

 

 

Torstai, 30.08.2012: Goalborrihytta Rotenvikvatnet ~7 km

 

Aamuretkellä:

Olen istumassa kiven päällä jossakin Rundfjelletin itärinteellä. Mahtava näkymä! On varhain aamulla, kello on vasta puoli seitsemän (Suomen aikaa). Heräsin jo puoli kuudelta, ja koska päivä vaikutti hienolta lähdin kävelemään, poimimaan marjoja aamupuurolle. Voisin ehkä myös katsoa, millainen reitti löytyisi kohti pohjoista...

No joo, marjojen poimimissuunnitelma on muuttunut pieneksi aamuvaellukseksi, löysin hienon polun, jota pitkin kävelin eteenpäin ja eteenpäin. Auringonnousu on täältä ylhäältä tosi kaunis kokemus. Päivän matkan pitäisi sujua helposti, olen kävellyt noin tunnin, ja se oli jo melkein puoli matka seuraavalle leiripaikalle.

Tämä on niin rauhallinen, kaunis paikka, olisi kiva jos voisin istua täällä koko päivän. Mutta ehkä on aika kääntyä takaisin, ehkä voisin paluumatkalla todella poimia marjoja...

 

-    Katharina

 

 

 

Hei hei mukavalle pikkumökille, ja vuorten halki kohti Lyngseidetia. Nousua oli paljon, ja varsinkin aluksi kylmillä lihaksilla pohkeet olivat koetuksella. Mutta pirun hienoissa maisemissa taas mentiin! Oikealla puolella jylhiä rinteitä, vasemmalla vuonoa. Leirin pystytimme jäätikköjärven lähistölle, tuulinen mutta tosi komea paikka. Illuusiot syvästä erämaasta tosin karisivat, sillä järvi oli padottu ja viereen pääsi tietä pitkin...

 

-    Karoliina

 

 

  

 

Perjantai, 31.09. 2012: Rotenvikvatnet Maailman loppu Lyngseidet ~7 km

 

 

Viimeinen urakka! Jäätikköjärveltä Lyngseidetiin oli vain nelisen kilometriä, mutta reissun tässä vaiheessa ja rinkat selässä alkoi jo vähän tuntua jaloissa, etenkin  pitkä alamäki. Vaan olipa hienoa päästä Lyngseidetiin sivistyksen parviin! Supermarketissa meinasi vallan mennä pää sekaisin. Leiri laitettiin hautausmaan viereen, ja seuraan liittyi myös 2. ryhmä. Rattoisa ilta nuotion ääressä.

 

-    Karoliina

 

   

Lauantai, 01.09.2012: Kotimatka Ouluun

 

 

Kotiin! Olipa onnellinen olo päästä Kilpisjärvellä saunaan ja buffetin ääreen. Vaellusnoviisi on kaiken kaikkiaan vähän ymmyrkäisenä kaikesta. Päällimmäisenä hinku päästä kotiin, mutta alkaa myös tajuta, miten mahtava reissu tuli tehtyä. Omat rajat tuli myös ylitettyä monella rintamalla. Enpä tiedä tuleeko uudestaan lähdettyä vastaavalle telttareissulle, mutta luonnossa liikkumisen kipinä on kyllä syttynyt uudestaan. Kiitos SOOPAlle ja kanssavaeltajille ikimuistoisesta syksynavauksesta.

 

-    Karoliina