Eliömaantiede (750363A)

Eläinmaantieteen osuus 26.11. 2004

Kahteen kysymykseen vastataan.

1. Selitä saarieliömaantieteellisen teorian keskeiset piirteet ja ennusteet.
2. Boreaalisen havumetsäbiomin (taiga) tyypilliset piirteet.
3. Pohdi sitä, miten dispersaali- ja vikarianssiteoriat selittävät lajien levinneisyyttä.

Eläinmaantieteen osuus 28.1. 2005

Vastaus kahteen kysymykseen.

1. Boreaalisen havumetsäbiomin (taiga) tyypilliset piirteet.
2. Miksi kasvimaantieteellinen aluejako on epäselvempi/vaikeampi tehdä kuin eläinmaantieteellinen aluejako?
3. Millaisia leviämisteitä pitkin eliöt voivat levitä eliömaantieteelliseltä alueelta toiselle? Kerro esimerkkejä eri tyyppisistä reiteistä.

Kasvimaantieteen osuus 4.3. 2005

Vastaa valintasi mukaan kolmeen (3) seuraavista neljästä kysymyksestä.

1. Kasvillisuuden kuvaus näytealoilla: miten näytealan koko, muoto ja sijoitus vaikuttavat tuloksiin, ja miten lajien runsauksia voi ja kannattaa arvioida.
2. Kasviviljely ja sen vaikutus kasvillisuuteen ja kasvien levikkiin Suomessa.
3. Suomalaisen metsätyyppiteorian pääpiirteet. Selitä etenkin peruskäsitteet ja niistä johdetut teorian keskeiset väitteet. SElosta myös, kuinka cajanderilainen teoria eroaa muiden maiden kasvillisuusteoriasta ja metsien boniteetin arvioinnista. Huom! tässä ei kysytty metsätyyppien tai tyyppijärjestelmän kuvausta.
4. Trooppisten sademetsien kasvien ekologisia erikoispiirteitä.

Kasvimaantieteen osuus 30.3. 2005

Vastaa kolmeen kysymykseen neljästä.

1. Zurichin-Montpellier'n eli Braun-Blanquet'n eli keskieurooppalainen kasvillisuuden koulukunta. Kuvaa etenkin seuraavat pääpiirteet
   1. Maastotyöskentely: näytealan koko ja sijoittaminen, kasvillisuuden kuvaus
   2. Taulukkotyöskentely ja kasvillisuusryhmien muodostaminen. Työtapojen sijaan voi yksinkertaisesti kertoa, miten muodostettava kasvillisuusyksikkö määritellään ja miten sen tunnistaa.
   3. Syntaksonominen järjestelmä ja nimistö: lyhyesti.
   4. Selkeimmät erot suomalaiseen koulukuntaan: onko mitään yhteistä?
2. Suomen perinnebiotoopit, niiden kasvillisuus sekä suojelu ja ennallistaminen.
3. Kasvillisuusvyöhykkeet ja ilmastolliset indeksit ja indikaatorit: suomalainen koulukunta
4. Trooppisten sademetsien kasvillisuuden uudistuminen ja sukkessio.

Eliömaantiede/kasvimaantiede 15.12.2005

Vastaa kolmeen kysymykseen.

1. Kaskiviljely ja sen vaikutus kasvillisuuteen ja kasvien levikkiin Suomessa.
2. Suomalaisen metsätyyppiteorian pääpiirteet. Selitä etenkin peruskäsitteet ja niistä johdetut teorian keskeiset väitteet. Selosta myös, kuinka cajanderilainen teoria eroaa muiden maiden kasvillisuusteoriasta ja metsien boniteetin arvioinnista. (HUOM! ei kysytty metsätyyppien tai tyyppijärjestelmän kuvausta)
3. Trooppisten sademetsien kasvillisuuden uudistuminen ja sukkessio.
4. Kysymyslomakkeen kääntöpuolella on Walter-ilmastodiagrammeja pohjoismaista.
   1. Selosta kuinka diagrammit on laadittu ja mitä niiden erilaiset asteikot, luvut ja varjostukset tarkoittavat.
   2. Luonnehdi alueen ilmaston pääpiirteitä ja perustele luonnehdintasi ilmastodiagrammien perusteella.

Eliömaantiede/kasvimaantiede 6.3.2008

Vastaa valintasi mukaan kolmeen (3) seuraavista neljästä kysymyksestä.

1. Zürichin-Montpellier’n eli Braun-Blanquet’n eli keskieurooppalainen kasvillisuuden koulukunta. Kuvaa etenkin seuraavat pääpiirteet
   1. maastotyöskentely: näytealan koko ja sijoittaminen, kasvillisuuden kuvaus.
   2. taulukkotyöskentely ja kasvillisuusryhmien muodostaminen. Työtapojen sijaan voi yksinkertaisesti kertoa, miten muodostettava kasvillisuusyksikkö määritellään tai miten sen tunnistaa.
   3. Syntaksonominen järjestelmä ja nimistö: lyhyesti.
   4. Selkeimmät erot suomalaiseen koulukuntaan: onko mitään yhteistä?
2. Kasviviljely ja sen vaikutus kasvillisuuteen ja kasvien levikkiin Suomessa
3. Australian kasviston ja kasvillisuuden erityispiirteet
4. Kysymyspaperin kääntöpuolella [kysymyspaperi kiltahuoneella] oleva kuva esittää ns. walter-diagrammeja ilmasto-oloista neljällä eri paikalla. Selosta miten walter-diagramma on laadittu ja mitä erilaiset kuvassa näkyvät kirjaimet ja symbolit tarkoittavat. Luonnehdi kuvassa eritettyjen paikkojen ilmastoa.

sivun alkuun