Toisin kuin Rudi, Kiti olikin sitten ihan "yhteinen projekti", ja varmasti ihan yhtä kovasti odotettu lisäys meidän perheeseen! Kiti ja sisaruksensa Astrid sekä Stella syntyivät helmikuussa 2006. Ensimmäisen kerran pääsimme Kitiä ja kumppaneita katsomaan kun pennut olivat noin kuukauden ikäisiä - tässä pieni videonpätkä tuolta reissulta! Neiti hurmasi meidät täysin, mikä ei varmaankaan tullut kenellekään suurena yllätyksenä... ;) Kotiin saimme pikkuneidin aprillipäivänä 2006, ja heti alusta asti neidin rohkeus ja päättäväisyys näkyivät kaikessa touhussa ja tohinassa. Edes velipojan jokseenkin viileä suhtautuminen yhteiselon alkutaipaleella (toim.huom., ensimmäisen illan Rudi oli vallan innoissaan ihanasta pikkukaveristaan, mutta kun tajuntaan iski karu totuus siitä, ettei tuo naskalihampainen pikkuriiviö ollutkaan lähdössä minnekään, oli Rudilla edessään pieni sulatteleminen, johon meni noin viikko) ei saanut Karate-Kitiä lannistumaan, vaan pennun upealla itseluottamuksella ja innolla Kiti tutustui kaikkiin ja kaikkeen mitä vastaan sattui tulemaankaan. Sama meininki jatkuu yhä, vaikka toki niitä mörköjäkin toisinaan näkyy, ja niitähän sitten pitää aina muistaa vähän varoa. ;)

Kitin harrastuksiin kuuluvat agility ja toko. Kiti on nopea oppimaan, mutta häiriön alla myös nopea kyllästymään, jos toimintaa ei ole jatkuvasti tarjolla, joten motivointikikkojen monipuolinen hallinta on kova sana tämän neidin kanssa treenatessa. Kiti on monella tapaa suoraviivaisempi kuin Rudi, mutta kyllä näistä kahdesta yhteistäkin löytyy, erityisesti tuon nopean oppimisen suhteen.

Kotioloissa Kippelssiini on yleensä aikamoinen häsläri, enimmäkseen energianpurkaukset kohdistuvat Rudiin, joka saakin päivittäin painia neidin kanssa niin että työstä kävisi. Rudi antaa Kitin riepottaa itseään ihan miten päin vaan, hyvin tuttu näky meidän olohuoneen lattialla on selällään makaava Rudi, jota Kiti vetää jonkin lelun avulla ympäri lattioita... Silti tästä parivaljakosta ei ole epäilystäkään, kumpi on pomo - jos Rudi sanoo, niin Kiti uskoo. Tätä ei kuitenkaan usein näe, sen verran hyvin tuntuu lauman arvojärjestys olevan selvillä näiden kahden välillä.

Kiti rakastaa vapaana juoksentelua. Sulan maan aikaan kepit ja talvisin lumipallot saavat neidin ihan sekaisin, ja niiden perässä voisi juosta vaikka tunteja kerrallaan! Kitin erikoisuuksiin kuuluu myös metsurintyöt (eli oksien repiminen suoraan puista), uiminen (neiti joudutaan yleensä kantamaan pelastusliiveistään kuivalle maalle ja autoon...) sekä hyönteisten metsästys. Kiti on myös tunnettu ruokailun jälkeisestä erikoisesta ääntelystään: neiti lipoo huuliaan ja hymisee samaan aikaan niin, että se kuulostaa meikäläisten korviin ihan kuin jonkun mantran hokemiselta: "Mähhyn-mähhyn-mähhyn-mähhyn..."