Yläloppusarja

Alaloppusarja

Pronssiottelu:
Tomi -Toni 3-4

Finaalit: (2 voittoa)
Markus-Kaski 2-3, 7-5, 8-5

Turnauksen kolme parasta:    1. Markus    2. Kaski   3. Toni

Sähkön PelaajaYhdistyksen ilosanoma alkaa levitä kulovalkean tavoin myös etelään päin. Iskujoukko mukanaan Markus ja Kaski kävivät nöyryyttämässä niin muita kuin itseäänkin Espoon SM-kisoissa. Vaikkakaan avoimen sarjan menestys ei ollut häikäisevää, niin merkittäviä voittojakin tuli. Markus pääsi pyörittelemään mm. kansanedustajaehdokas Wallu Valpiota. Kaskella taas ei ollut tuliaisenaan yhtään vähempää kuin Suomen Mestaruus rookie-sarjassa.

Syöpäkin kehittyy - miksei myös SPY

Koska turnausten järjestävää osapuolta ei enää paljoa näe yliopistolla, on hyvin vaikea arvioida tulevien turnausten osallistujamääriä. Mainostuksen määrääkin on vähennetty tuntuvasti viime vuodesta. Senpä vuoksi joutuukin aina jännityksellä odottamaan paljonko turnaukseen ilmaantuu porukkaa paikalle.

Mutta mikäpäs sen iloisempi yllätys kuin, että porukkaa riittää, vaikka vakiojäseniä ei näykään mailla eikä halmeilla. Tällä kertaa SPY-sarjan uudeksi osallistujaennätykseksi kirjataan 13. Ja ei siinä vielä kaikki! Ensimmäistä kertaa mukana oli myös naisosaanottaja. Edellisessä turnauksessa erään naispelaajan osallistuminen oli jo lähellä, mutta tällä kertaa se on täyttä totta. Tämä asia on koko sarjalle lähes yhtä suuri piristysruiske kuin Hayley Wickenheiserin pelaaminen jääkiekon Suomi-sarjassa.

Kaksi lohkoa ja sääntöjä rukataan

Lohkojako tehtiin tämän kauden rankingin perusteella jakamalla pelaajat järjestyksessä vuorotellen kahteen lohkoon. Lohkoihin jaettaessa pelimäärät tulevat aika pieniksi. Tämän vuoksi annettiin iso kädenojennus keskitason hiljaisille puurtajille laajentamalla yläloppusarja kuusi henkiseksi. Saadaanpahan lisäjännitettä yläloppusarjaankin, kun kaikki eivät voi olla varmoja mitalipeleistään.

Tällä kertaa uusia pelaajia oli mukana kaksi kappaletta, Anne ja Toni. Toni on vieraileva pelaaja kilpailevasta seurasta Kiekko-Lampaista ja oli myös matkassa SM-kisoissa. Ensiesiintyminen noudatteli jo vanhoja tuttuja piirteitä Tonin noustessa suoraan mitalisijoille, vaikka pelaaminen oli varmasti totuttelua erilaisten sääntöjen kanssa. Annen pelaaminen oli suorastaan järisyttävä yllätys. Jo heti ensipelistään hän otti voiton ja vielä toisenkin myöhemmin kaupan päälle. Ei yhtään hassumpi aloitus, kun ajattelee että JohnDoekin saavutti pelillisesti saman pistemäärän. Toivon tosiaankin, että molemmat ensikertalaiset olisivat myös myöhemminkin matkassa.

Käkipistekuninkuuden alkusarjassa vei JohnDoe viidellä käkipisteellään. Jotain mietittävää hänelle voi silti jäädä käkipisteiden kanssa. Portit yläloppusarjaan olivat täysin avoinna, mutta sinne se tavoite jäi vain yhden vajaan käkipisteen verran..

Kaski esitti omassa lohkossaan aika suvereeneja otteita päästämällä vain yhden maalin. Perässään hän veti uudet yläloppusarjalaiset Samin ja Tonin. Toisesta lohkosta mukaan selvisivät Markus, Tomi ja tiukan pistevertailun jälkeen Mikkoz.

Erikoistapaukset

JohnDoe ei kuitenkaan antanut yläloppusarjapaikan menetyksen häiritä alaloppusarjassa. Muut eivät saaneet paljon mahdollisuuksia. Kärjen takana taistelu pisteistä oli sitten tiukempaa. Kamppailu meni niin pitkälle, että viimeiset sijoitukset piti ratkaista maalivertailulla, jossa Joona oli vain hieman Lassea parempi.

Uusista yläloppusarjalaisista ainakin Sami sai havaita karvaasti, ettei se elämä siellä mitään ruusuilla tanssimista ole. Varsin rumat tappiot kärkiporukalle ei ollut varmaan kiva kokemus. Jonkin verran täytyy kuitenkin sydäntä lämmittää voitto tulevasta pronssimitalistista Tonista. Eipä se silti pronssipelikään kauas jäänyt. Edes yksi piste enemmän, niin olisi ollut jo jotain mahdollisuuksia.

Yläloppusarjan laajennuksen myötä saatiin hieman toivottua säpinää myös sijoille 3-6. Toni sattui tällä kertaa pääsemään pronssipeliin voitettuaan keskinäisen kamppailun Mikkoz:a vastaan. Kuten jo mainittua Toni onnistui sitten jo tieskuinkamonentena ensikertalaisena nousemaan mitalikantaan. Tiukka kamppailu päättyi Tomia vastaan lukemin 3-4.

Vähemmän yllätyksellinen finaalipari oli taasen vuorossa. SM-kisakävijät Markus ja Kaski ottivat toisistaan jälleen mittaa. Odotettavissa oli tiukkoja vähämaalisia kamppailuita, olihan Kaski saanut Markuksesta Oulun paikallisturnauksissa pienoisen yliotteen. Ensimmäinen peli olikin tiukkaa vastustajan virheiden kyttäystä. Loppuhetkien maalilla Kaski otti pelistä voiton. Toiseen peliin Markus lähti hyökkäämään aktiivisemmin. Vaikka Kaski pääsikin hetkeksi johtoon, ei se Markusta pahemmin hätkäyttänyt. Maaleja napsahteli tasatahtiin molempiin päihin, mutta Markus oli päättänyt viedä kamppailun kolmanteen peliin 7-5 voitolla.

Viimeinen kamppailu alkoi samoin kuin edellinenkin, Markuksen tiukalla painostuksella. Kaski kykeni sinnittelemään ensimmäisen puoliajan hyvin matkassa, mutta toisen puoliajan alkuun tullut sentterikikkamaali katkaisi Kasken yrityksen. Markus latoi pikatahtiin muutaman maalin ja kauden kolmas voitto oli varma.

Oodi SPY:lle

Näin siis olivat kolme SM-kisakävijää kärkisijoilla. Kannattaa muidenkin ottaa osaa Oulun paikallisturnauksiin ja sitä myötä SM-rankingturnauksiin. Ensi vuoden SM-kisoissa olisi taas mestaruus tarjolla ensikertalaisten sarjasta (Vili ja Tomi, vink vink!!!).

Kausi on nyt noin puolivälissään. Tavoitteenahan on pitää sama määrä turnauksia kuin viime kaudellakin. Monta uutta pelaajaa mahtuu vielä matkaan. Pidetäänhän siis huoli siitä, että jatkossakin pitää turnaus järjestää useammassa lohkossa.

V / 2002-03 18.2.2003

Runkosarja (1 kierros)

Taulukko runkosarjan jälkeen

Taulukko yläloppusarjan jälkeen

Taulukko alaloppusarjan jälkeen

Kiekko-Lampaista turnauksiin mukaan kaapattu Toni jatkaa vahvoja otteitaan. Viime kertaisen tutustumiskerran (pronssia!) jälkeen mukaan viemisinä oli nyt ykkössija.

Elämänviisauksia

Palatakseni hetkiseksi tämän vuotisiin SM-kisoihin, voin kertoa sieltä yhden opetuksen. Eräs vähemmän lajia seurannut kysyi ennen turnausta tulevalta Suomen Mestariltamme, että millä keinoin hän aikoo voittaa mestaruuden. Tähän arvoisa sankarimme totesi muutaman promillen humalassa: "Kaikki pelaajat ovat hyviä, jos pelaat huonosti heitä vastaan!"

Ja näin tämä lausahdus alkoi elää omaa elämäänsä. Voiko sitä enää paremmin sanoa? Lausahdus sopii lajiin kuin lajiin ja tämä olisi kokeneiden pelaajien pitänyt muistaa myös tässä SPY-turnauksessa.

Juomakisat

Laajennuserät olivat myös tälläkin kertaa käytössä yläloppusarjaan pääsyyn. Nyt raja oli asetettu sopivasti viiteen pelaajaan eli puoleen alkusarjalaisista.

Kärkikolmikko irtaantui pian muusta joukosta, mutta kahdesta muusta paikasta oli yllättäviä kamppailuita. Ilman käkipisteitä Tomi oli varsin heikoilla, kun paluun tehnyt Antti ja etenkin uusi pelaaja Korte innostuivat kiskomaan käkipisteitä oikein urkalla. Kilpajuoksu päättyi siihen, että Korte meni jatkoon, vaikka pelit eivät menneetkään kovin vakuuttavasti. Antti sai kokea toistamiseen sen, että juominen ei välttämättä takaa yläloppusarjan paikkaa. Toni oli tällä kertaa onnekas, sillä Antti oli vain yhden käkipisteen päässä Tonin pudottamisesta.

Muita mieleenpainuvia hetkiä oli mm. lukuisat SPY-maalit. Vajaitakin sellaisia nähtiin myös. Vili sai kiittää kelloa viime hetken pelastuksestaan. Vilin johtaessa loppuhetkillä 2-1 Markusta vastaan kiekko lensi yli laidan ja siitä syntyi kiekontavoittelutilanne, jonka Markus voitti. Kiekko nopsasti pesään ja näppärällä napautuksella liikkeelle. Kiekko lentää komeassa kaaressa kohti vastustajan maalia. Lento päättyi vastustamattomasti Vilin maaliin, mutta mitä vielä. Loppusummeri päätti pelin vain sekunnin murto-osia ennen kiekon laskeutumista kaikkein pyhimpään.

Keskittymistä peliin

Ville tarvitsisi ilmeisesti muutaman harjoituspelin alle ennen turnausta. Tulihan sieltä alkusarjasta sentään yksi voitto ja kolme tasapeliä, joista kovin oli eittämättä tasapeli Viliä vastaan. Mutta ei se saldo ole mitään verrattuna alaloppusarjan murskatahtiin. Kolme peliä, joissa 15 tehtyä ja nolla päästettyä maalia! Seuraavalla kerralla tuntia aikaisemmin pelipaikalle, että ehtii vertyä pelikuntoon.

Vaikka Korte ansioituikin alkusarjassa, ei ne juomapisteet riittäneet tälläkään kertaa yläloppusarjaa pidemmälle. Laajennetussa sarjassa hän ei päässyt tällä kertaa edes kokeilemaan pronssipeliä. On kuitenkin kunnioittava suoritus tässä joukossa kiriä yläloppusarjaan. Saahan se kärkipään pelaajiakin hieman varuilleen.

Toni taas ei halunnut olla nyt epävarma jatkopaikastaan. Ei yhtään tappiota ja loistavat tasapelit Viliä ja Markusta vastaan. Viimehetken tasoitus Markusta vastaan taisi vielä taata loppuottelupaikan!

Toivottavasti Markus muistaa ensi kerralla nämä elämänviisaudet. Heikko alkusarja jätti henkisen lukon päälle, joka ei ottanut auetakseen koko sarjan aikana. Eihän se mitään meinaa, jos tekee koko sarjassa eniten maaleja. Jos puolustus vuotaa väärään aikaan, ei mahdollisuuksia varsinkaan kovissa peleissä ole. Hyvä osoitus siitä ovat pelit Viliä vastaan. Kaikki kolme matsia meni Vilille varsin puhtaasti. Niin myöskin pronssipeli.

Finaalipeleissä Tonin itseluottamus oli vain nousussaan. Hän paransi peliään kuin sika juoksuaan ja kovat matsit kääntyivät numerollisesti hänen edukseen. Kunnioitettava saavutus, toinen turnaus ja heti mestaruus.

Antitähti

Monilla meistä alkaa olla jo tälle vuodelle aika paljon pelejä takana. Turnauksia on ollut joka lähtöön: SPY, Oulun ranking ja SM-ranking. Vielä jos joku on jaksanut treenata siihen päälle, niin koville voi jo ottaa. Henkinen puoli tässä kovimmalla tahtoo olla, fysiikanhan pitäisi riittää. Joku ruotsalainen henkiseen puoleen keskittynyt valmentaja kai tässä pitää ottaa, että peli maistuu ja kulkee.

Ohjeistetaan nyt tämän verran. Jos pinna kiristää, niin pitäkää muutaman päivän tauko ja keskittykää muihin asioihin. Eiköhän se v-käyrän derivaattakin laskeudu pikkuhiljaa negatiiviselle puolelle.

Taulukko runkosarjan jälkeen

Taulukko yläloppusarjan jälkeen

Taulukko alaloppusarjan jälkeen

Finaalit: (2 voittoa)
Markus-Kaski 3-6, 6-1, 5-4

Turnauksen kolme parasta:    1. Markus    2. Kaski   3. Tomi

Näissä geimeissä ei turhaan maaleissa säästellä. Kuuluisasta trap-kiekosta ei ollut etenkään yläloppusarjassa tietoakaan. Kaskelle finaalipelit tuntuvat ylitsepääsemätön henkinen este. Finaaleja hän on testannut tällä kaudella jo viisi kertaa ja joka kerralta on jäänyt luu kouraan. Markus oli tällä kertaa kantona kaskessa...

Kaukaa on taas haettu vauhtia

Markuksen pitäisi näköjään useammin lähteä käymään ulkomailla ennen SPY-turnausta. Edellisen Thaimaan keikan jälkeen saldona oli turnausvoitto ja niin myöskin tällä kertaa. Pitihän sitä sentään pelitunnelmaa hakea itse Montréalin kotihallista saakka.

Pikahälytyksen otti tällä kertaa vastaan kymmenen pelaajaa, joista Ravelin tuoreimpana mukana. Hän on kyllä jo vanha konkari Oulun rankingien puolelta, mutta miten äijän käy erilaisessa seurassa. Pisteittä ei hän sentään jäänyt. Suht hyvä turnausrundin avaus tuotti kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä. Jatkopaikka jäi kuitenkin haaveeksi.

Aiempien kertojen jatkeeksi tälläkin kertaa oli jaossa viidelle paikka aurinkoon. Pieni pelko sääntöuudistusta tehdessä oli siitä, että laajennus veisi pohjaa pois käkipisteiltä. Ehkä kovin kärki hyötyy uudistuksesta hieman, mutta alemmilla sijoilla kilpailu on yhtä raakaa kuin aiemminkin. JohnDoella on usein jäänyt jatkopaikka pienestä kiinni. Näin tapahtui tälläkin kertaa. Toni sai huokaista helpotuksesta, kun tämä punttikarhu ei ottanutkaan käkisoppaa totuttuun tahtiin. Antin uhkapeli sentään tuotti tällä kertaa tulosta.

Iloista hyökkäävää kiekkoa

Yläloppusarjassa mätettiin sitten oikein urakalla maaleja. Mitä siitä puolustuksesta. Pääasia, että yleisö viihtyy. Tästä kiitos kuuluu etenkin Antille, jonka peleissä maaleja iskettiin urakalla molempiin päihin (tosin hieman enemmän Antin päätyyn).

Toni ei kyennyt uusimaan viime kerran temppuaan ja jäi auttamatta finaalista. Markus ja Kaski etenivät vakuuttavasti loppupeleihin, vaikka Tomi yrittikin pistää kapuloita rattaisiin viimeiseen asti.

Jos joku ihmettelee, että missäs se Vili luuraa, niin alakertaanhan hän oli tällä kertaa tutustumassa. Alakuloisella ilmeellä ei pötkitty pitkälle ja motivaatiolle haetaan näin uutta vauhtia kellarin kautta. Tynkämuotoisesta alaloppusarjasta tuli sentään voitto.

Tasaisen pronssikamppailun pystyi Tomi kääntämään edukseen kokemuksensa turvin. Toni ei kyennyt siis jatkamaan mitalisarjaansa.

Finaaleissa kävi siis kuten aiemminkin. Kaski voitti ensimmäisen ottelun. Markus, vaikka olikin jo tiukasti selkä seinää vasten, pystyi kääntämään toisen pelin itselleen ja siirtämään ottelusarjan ratkaisun kolmanteen otteluun. Tässä vaiheessa Kasken kotiyleisöllä oli suunnattomia vaikeuksia pitää rantapallot taskuissaan. Turhautuminen alkoi paistamaan kannustusjoukkojen otteissa.

Kolmanteen matsiin Markus otti salama-alun, mutta Kaski kuittasi sen heti ja meni vielä saman tien johtoon. Karkumatkallekin hän oli päästä, mutta Markus sai kuitenkin sinniteltyä tauolle maalin päähän. Toisella jaksollakin Kaski pani parastaan ja siirtyi hetkeksi kahden maalin johtoon. Vaikka tilanne olikin varsin huolestuttava Markuksen kannalta, hän luotti järkähtämättömästi omiin kykyihinsä ja pinnisti väkisin tasoihin. Kasken ote alkoi lamaantua Markuksen kovan painostuksen edessä. Ottelun kulminaatiopiste oli vajaa minuutti ennen loppua, kun Markuksen vasemman puolustajan löysä purkukiekko painui verkon perukoille sentterin maalin edestä ohjaamana. Tästä ei Kaski enää toipunut, vaan otti jo viidennen kerran tälle kaudelle toisen sijan. Kunnioitettava saavutus sinänsä, sillä kukaan muu ei ole tällä kaudella ollut kaikissa turnauksissa mitaleilla.

Rauhallista peliä

Tällä kertaa peleistä suoriuduttiin rauhallisissa merkeissä. Kukaan ei edes uhannut kemiallisilla aseilla. Polttoainetta kyllä kului sen verran, että seuraavaan turnaukseen pitää taas laajentaa sotabudjettia, että taistelutantereella pärjätään. Otetaan kuitenkin taas sen verran iisisti, ettei tarvitse olla verenmaku suussa liikkeellä, kuten eräät tuolla isossa maailmassa.

Taulukko runkosarjan jälkeen

Taulukko yläloppusarjan jälkeen

Taulukko alaloppusarjan jälkeen

Finaalit: (2 voittoa)
Tomi-Kaski 1-5, 10-3, 3-5

Turnauksen kolme parasta:    1. Kaski    2. Tomi   3. Markus

Nyt on mennyt kilta ihan sekaisin. Vaikka SPY onkin pitänyt mainostuksellisessa mielessä matalaa profiilia viimeisen vuoden ajan, osallistujamäärä pysyy hyvällä tasolla. Siitä on jo se osoituksena, että paljon mainostettu ja hehkutettu (ja peruutettu) Kotimaanpitkä keräsi vähemmän kiltalaisia listoilleen kuin tämä turnaus. Mikä on saavutus sinänsä..

SPY-turnaus on kertaalleen järjestetty ennen Kotimaanpitkän alkubileitä. Silloin oli vielä yllätysten aika. Toki juomalla pääsee edelleenkin jatkoon, mutta kärkisijat ovat varsin vahvasti miehitetty samoilla pelaajilla kuin aiemmissakin turnauksissa. Viiden pelaajan yläloppusarja on kuitenkin osoittanut toimivuutensa, sillä tälläkin kertaa sinne pääsi mukaan yksi uusi yrittäjä.

Jännitystä ei turnauksesta kuitenkaan puutu. Paniikkireaktiot leviävät pelaajiston keskuudessa jo ennen turnausta. Näin yksikin pelaaja ehti tirauttaa luumut housuun ennen pelejä, että piti mennä kalsareita pyykkäämään sen sijaan, että olisi ollut pelaamassa. No, kuuluuhan tämäkin sarjaan kehnoimmat tekosyyt kautta aikojen.

Aamuvirkku JohnDoe otti alusta alkaen eri taktiikan kuin viime kerralla. Juomattomuuslinja ei ole hyvästä, koska sillä ei tunnu pääsevän jatkoon, vaikka peli kulkisikin. Mutta kuinkas ollakaan, yhden pisteen kirous vaivaa edelleenkin. Se yksi piste on edelleenkin monen kompastuskivenä jatkosarjoihin pääsylle.

Eteenpäin on menty

Kehityksen juna jyskyttää eteenpäin ja vanhat turnausjyrät pitäisi saada potkittua pois tieltä. Tämän asenteen on ottanut etenkin Ville, joka on ottanut huimia askelia teknisellä puolella verrattuna sitten ensimmäisten turnaustensa. Markus meinasi kokea kohtalon hetkiä niin Villeä kuin Samiakin vastaan. Ville otti taistelullaan pisteen, mutta Sami joutui pettymyksekseen lahjoittamaan paremmalleen ne tärkeät kaksi pistettä.

Matson teki paluun monen monen turnauksen jälkeen. Alku meni hieman tahmeissa merkeissä, mutta alkusarjan loppupuolella alkoi taas löytymään vanha vire. Tiukoista maalin tappioista huolimatta turnauksesta jäi varmasti hyvä maku.

On se kumma, että tätä nykyä autoilu pääsee haittaamaan jo pelaamista. Mikkoz jättää seuraavaan turnaukseen tullessaan auton suosiolla kotiin ja ottaa pari käkeä. Hyvät peliesitykset eivät valitettavasti aina riitä jatkopaikkaan. Pari varmistavaa on otettava, myös sarjataulukon kärkipäässä.

Mitäs muuta? Kaski jyrää vakuuttavasti runkosarjarankingin voittoon. Alkusarjan pelit ovat häneltä niin vahvoja esityksiä, että vain Tomilla oli siihen oma sanansa sanottavana. Markukseltakaan eivät pelit menneet tuloksellisesti huonosti, mutta voittoprosenttikisa kallistuu vääjäämättä Kasken eduksi.

Yläloppusarja oli runkosarjan kärkikaksikon hallintaa. Ravelin yritti tuloksettomasti pistää muille kampoihin. Piste Kaskelta oli kuitenkin kova suoritus, joka olisi ansainnut jatkoa muista peleistä. Toni, joka saatiin vasta edellisenä päivänä houkuteltua turnaukseen viekkaudella mukaan, joutui jännittämään mitalipelipaikkaansa viimeiseen peliin asti. Pronssikamppailu odotti Markusta vastaan.

Alhaalla Mikkoz ja Ville ottivat tiukkaa henkistä vääntöä toisistaan. Alkusarjassa he pelasivat tasan, alaloppusarjassa he pelasivat tasan ja pisteetkin olivat tasan. Ainoastaan Villen parempi maaliero ratkaisi sijoituskamppailun hänen edukseen. Henkinen miekkailu ei loppunutkaan alaloppusarjaan. Pelejä jatkettiin vielä yläloppusarjan varjossa, näin harjoitusmielessä. Ylimääräinen jatkokamppailukin päättyi - kuinkas muutenkaan - tasan. Vuorossa oli rangaistuslaukauskilpailu, jonka lopputulosta ei tiedä kukaan, sillä prioriteetiltaan tärkeämpi pronssikamppailu ajoi pelaajat pois laudan äärestä. Liekö kisa jatkunut saunan takana lumihangessa?

Pronssipelissä Markus pisti Tonin halki, poikki ja pinoon. Tapparan miäs ei nyt uho meijän kotikentällä. Että näin..

Eka finaalipelissä Kaski lähti vyöryttämään vakuuttavasti hyökkäyksiään Tomin maalia kohden. Selkeä voitto siitä sitten tulikin, mutta miten oli jatkon laita. Usein aiemmin Kaski on finaalissa saanut kokea vastustajansa paremmakseen, vaikka onkin ottanut ensimmäisestä pelistä voiton.

Tälläkin kertaa turpiin tuli toisessa pelissä ja heti kunnolla. Kasken mukaan hän keskittyi loppuvaiheissa jo kolmanteen ja ratkaisevaan peliin. Se kannattikin. Niukoista lukemista huolimatta Tomi oli selkeästi altavastaajan asemassa, eikä kyennyt täysin murtamaan tiukkaa puolustusta.

Kasken tavoitekin tuli sitten täyteen tälle kaudelle. Epäilemättä Suomen Mestaruuttakin tärkeämpänä hän pitää tämän kauden ensimmäistä SPY-turnauksen voittoa. Onhan se sentään vaikeampi saavuttaa.

Ai niin

Huhujen mukaan Turun Pullasorsat ovat kiinnostuneet palkkaamaan Kasken riveihinsä tuleviin Raision joukkue-SM-kisoihin. Kasken menestys päättyneellä SM-rankingkaudella oli sen verran mykistävää, että heikommin menestyvät periferiaseurat yrittävät värvätä viimeisillä roposillaan vahvoja turnauspelaajia joukkoihinsa. Kaski kiistää tiedon ja sanoo pelaavansa myös ensi kaudella Oulussa, vaikka motivaatio-ongelmia kauden mittaan onkin ollut. Hän muistaa kiittää vielä uskollista fanijoukkoaan ja lupaa esittää ensi kaudella muutaman Kiss-Kiss-kikan enemmän kuin tällä kaudella. Täältä tähän...

Taulukko runkosarjan jälkeen

Taulukko yläloppusarjan jälkeen

Taulukko runkosarjan jälkeen

Finaalit: (2 voittoa)
Markus-Kaski 2-6, 4-3 ja., 2-6

Turnauksen kolme parasta:    1. Kaski    2. Markus   3. Vili

Kauden kahdeksas kisa toi päätöksen tälle SPY-kaudelle. Kaski vie viimeisenkin turnausvoiton majesteettisella tavalla. Vain Markuksella ja Tonilla oli jotain vastaan sanottavaa Kasken jyräämiselle.

Nyt oli turnauksessa sitä meininkiä, mitä on pitkään haettukin. Wapun läheisyydellä oli varmasti positiivinen vaikutus käkipisteiden hankkimistahtiin, tosin menneistä huippulukemista ollaan silti vielä kaukana.

Joillakin käkipisteiden määrä vaikuttaa suoraan pelaamiseen, joillakin se saattaa jopa parantaa peliä. Yhdelle pelaajalle on jäänyt kuitenkin se yhden käkipisteen kirous päälle viime turnauksiin, otti sitä käkeä tai sitten ei. JohnDoen pelin taso riippuu näköjään voimakkaasti käkipisteistä, kun jatkopaikka on aina pisteen päässä, oli turnauksen anti mitä tahansa. Kaiken lisäksi jatko ei olekaan niin ruusuinen, mitä alun esityksistä voisi päätellä.

Perinteistä suomalaista painia

Menneessä historiassa SPY-taistelut ovat saattaneet olla raaempia, koska vastustajaa ei kunnioitettu lainkaan. Evoluutio on sentään kehittänyt pelaajia kunnioittamaan vastustajaansa, sillä yhtään pelaajaa ei jäänyt taistelutantereelle makaamaan, vaikka kiivaita taisteluita kiekosta käytiinkin.

SPY:n meininkiin jo tottunut Toni sai tällä kertaa houkuteltua uuden tulokkaan Minnan mukaansa. Minna on jo Oulun paikallisista tuttu peluri, jonka taitoja ei pidä yhtään väheksyä. Onhan sen jo saanut kokea useampikin vastustaja. Tonin ja Minnan välillä on usein jo legendaarisiksi väitettyjä tiskikisoja, joissa huhujen mukaan Toni on karvaasti tappiolla. Siinäpä onkin hyvä keino houkutella tyttökaverit mukaan pelaamaan, jos vain houkutuksena on tiskivuorojen välttäminen. Tämä thrilleriottelu jätettiin aivan alkusarjan loppuun. Ja kuinkas ollakaan, Tonihan siinä otti takkiin. Liekö tällä kertaa ollut nakkilistassa wappujuomien pullotus..?

Jännäkakka pakottaa housuissa

Alkusarjan väki jakaantui aivan ennakkokaavailujen mukaan. Jako oli - sanoisinpa jopa - varsin onnistunut ja oikeudenmukainen, sillä molemmissa jatkolohkoissa sarjataulukko oli ennätyksellisen tasainen. Yläloppusarjassa kaikki mitalipeliparit ratkesivat vasta viimeisellä kierroksella. Toinen finaalipaikka meni jakoon maalivertailun perusteella ja toinen pronssipaikka ratkesi keskinäisellä ottelulla.

Eipä tämä vielä mitään. Alaloppusarjassa pistettiin tilastonikkarin pää kunnolla sekaisin. Ihmeherätyksen kokenut Sami pisti muita ojennukseen, mutta tiukka kamppailu kärkisijoista Villen kanssa ratkottiin myös maalivertailulla. Loput neljä olivatkin sitten tasapisteissä. Yksinkertaisintahan tässä vaiheessa olisi vain verrata maalisuhteita, mutta kun on päätetty tarkastella keskinäisiä pelejä, niin silloin käytetään niitä. Parin iteraatiokierroksen jälkeen järjestys oli Antti, Minna, JohnDoe ja JuhaT.

Tasaista jatkossakin

Oliko kyseessä hävinneiden miesten kamppailu? Toni saattoi olla lievästi pettynyt niukkaan tippumiseensa, mutta tilanne oli varmasti nollattu pronssipeliin mennessä. Vilin rutiini kamppailussa toi kuitenkin jo neljännen pronssin hänelle tällä kaudella.

Alkusarjassa Kaski vei Markusta kuin jaffaa kioskilta. Jatkosarjassa finaalipaikan varmistamisen yritys toi varmaan Kaskelle ylimääräistä puristusta, sillä Markus pääsi hallitsemaan peliä. Todellisuudessa Markuksen selkä seinää vastaan pelaaminen on usein tuottanut tulosta, ja finaalipaikka oli viidettä kertaa tosi tälle kaudelle.

Finaalipelitkin olivat varsin tasaisia, vaikka Kaski ratkaisikin ensimmäisen pelin toisen puoliajan pikamaaleillaan. Toinenkin peli meinasi saada pikaisen päätöksen, mutta Markus jaksoi pinnistellä tasoihin aina varsinaisen peliajan päätöslukuihin 3-3 asti. Jatkoaika oli Markuksen raudanlujassa peräpihtiotteessa alusta alkaen. Kasken kone ei saanut onnistunutta laukasta maalia kohti, mutta Markus luritti vastaavasti konepuolelta nöyryyttävästi etukulmasta sisään. Usein Kaski on hävinnyt Markukselle vastaavasti finaaleissa, mutta tämän kauden aikana henkinen kantti on kasvanut hurjasti. Viimeinen peli oli selvä jo alkuhetkien jälkeen, kun Kaski johti usealla maalilla.

Nousu seuraavalle tasolle

Joka päivä isoissa kabineteissa mietitään, kuinka saisi sarjaa tasaiseksi. "Kaikkea kaikille"-ideologia ei ole toiminut, kun liigan pääpomo toimii omaa sanomaansa vastaan ja isot herrat liitossa ahneuksissaan järjestävät kaiken maailman turhia euroliigoja ja hölynpölyn mömmöm-kisoja.

Tämä on haiseva vastalause kaikenmaailman rahanahneita paskakasoja vastaan. Menkää itseenne! Ensi töikseen tulkaa pois sieltä omalta hiekkalaatikolta rellestämästä, niin maailma parantuu. Minä en tykkää teistä, ettekä te tykkää minusta!! Kalervo on iso setä, se ajaa autolla, prum prum. Teemun maila on katkipoikki, siinä kasvaa pahkasian syylänäppylöitä ja voikukista tulee pierua. "UUU-AA, UUAUU, minä olen apina! Hei, sinä valkoinen pässinpää! Mitä mitä, älä lyö..!!" BONK!

--- - Psst, ne meni jo...

Ja näin on yhden turnausjärjestelijän ura päättynyt. Kovan henkisen veronsa se on vaatinut, eikä se voi olla näkymättä. Nämä vuodet ovat kuitenkin olleet antoisaa aikaa tarjota vaihtoehtokiltatoimintaa niin sähkön jäsenille kuin muillekin innokkaille. Lähestyvä valmistuminen on todellakin syy, miksi irtisanoudun järjestelijän tehtävistä. Enhän voi ikuisesti kiltahuoneella mähiä.

Täydellinen irtaantuminen turnauksista ei kuitenkaan pidä jatkossakaan, vaikka kaikki sitä kuitenkin toivovat. Innostus nettisivujen päivittämiseen on kasvanut tässä tämän vuoden aikana sen verran, että lupaan ylläpitää niitä vielä ensi kaudellakin mahdollisuuksien mukaan. Toivon, että joku tosiaankin jatkaa järjestelytoimintaa tulevaisuudessakin. Suuria uhrauksia se ei vaadi. Olisi vain ikävää antaa näin hienon harrastuksen päättyä kiltahuoneella kuin seinään, kun innostunutta vetäjää ei ole. Ensi kaudella kuitenkin nähdään, mikä tilanne on.

Lopuksi haluan kiittää rakkaita vastustajiani hienosta eleestä lahjoittaa SPY:n perinteisiin erittäin hyvin kuuluva palkinto. Vaikka se onkin kertakäyttöinen, niin muisto siitä ei niinkään. Teitä vielä kiusatakseni lainaan pätkän yhdestä kappaleesta, kun menen pois pois pois...

Am I big or am I small?
Everyone seems ten feet tall
A lamp shade glides like a guilloteen above my bed
The world seems like a million light years from my head

The spacecraft has been programmed for me
So let there be a message on my answer machine
From friends or lovers who will miss me
When I'm gone
When I'm gone
(5, 4, 3, 2, 1, lift off)
When I'm gone
When I'm gone